Qin-dynastia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Qin-dynastian kartta 210 eaa.

Qin-dynastia (秦 [qín]) hallitsi Kiinassa 221206 eaa.

(Nimet on tällä sivulla kirjoitettu pinyin-latinisaatiolla, perinteisillä merkeillä ja sulkeissa yksinkertaistetuilla merkeillä silloin kun ne poikkeavat perinteisistä. Katso myös Ohje:Itä-Aasiaa käsittelevät artikkelit.)

秦始皇帝 Qin Shi Huangdi, jota kutsutaan Ensimmäiseksi keisariksi, sai Qin-valtion pelättynä kuninkaana muut taistelevat läänitysvaltiot kukistettua ja yhdisti Kiinan jälleen. Qin-dynastia jäi lyhytikäiseksi, mutta se loi uuden perustan yhtenäiselle Kiinalle seuraaville vuosituhansille. Muita säilyviä merkkejä Qin-dynastiasta ovat Kiinan muuri, jonka rakentamiseen annettiin käsky Qin-aikana, sekä useimpien eurooppalaisten kielten sana Kiina, joka on siis johdettu Qin-dynastiasta (myös suomen sana Kiina, tosin ääntämys tulee paremmin esille ruotsin sanasta Kina, josta se on suomeen otettu).

Qin-dynastian aikana kiinan kirjoitus yhdenmukaistettiin. Aikaisemmin kirjoitusmerkeissä oli ollut paikasta ja ajasta riippuvaisia variaatioita. Qin-dynastian aikana syntyi nk. sinettikirjoitus, jonka kirjoitusmerkit muistuttavat läheisesti nykyisiä kiinan merkkejä. Niistä puuttui kuitenkin vielä neliöiminen, joka tehtiin vasta Han-kaudella. Tästä kuitenkin alkoi kiinan kirjoituksen moderni vaihe.

Valtaannousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaan päästäkseen Qin-valtion oli kukistettava muut Taistelevat läänitysvaltiot. Ensimmäiseksi se kukisti Shu 蜀 ja Ba 巴 valtiot Sichuanissa. Sieltä oli mahdollista käydä Chu-valtion (楚), Qin:in voimakkaimman vihollisen kimppuun. Muiden valtioiden kukistumisvuodet olivat: 韓 [Han] (韩) 230 eaa., 趙 [Zhao] (赵) 228 eaa., 魏 [Wei] 225 eaa., 楚 [Chu] 223 eaa., 燕 [Yan] 222 eaa. ja 齊 [Qi] (齐) 221 eaa. Zhou-kuninkaiden alueet joutuivat Qin:in käsiin jo 256 eaa.

Qin:in valtaannousua auttoi valtion sijainti vuorten ja Keltaisenjoen suojissa. Valtiossa arvostettiin miehisiä ominaisuuksia ja halveksuttiin itäisten maiden kulttuuria, minkä vuoksi se saattoi helpommin käydä raakaa sotaa. Toisaalta kulttuurin puute pakotti Qin:in hallitsijat palkkaamaan oppineita ihmisiä muualta hallintoonsa.

Hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Qin Shi Huangdi 秦始皇帝, eli Qin aloittava keisari, varsinaisesti nimeltään Ying Zheng 嬴政, 221-210 eaa.
  • Ershi Huangdi 二 世皇帝, eli toisen ajan keisari, varsinaisesti nimeltään Ying Huhai 嬴胡亥, 209-207 eaa.
  • Kuningas Ziying (lapsi) 秦王子嬰 (秦王子婴), 207 eaa.

Yhteiskuntakehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qin-valtion uudistajana toimi vuonna 338 eaa. kuollut lordi Shang Yang 商君鞅, joka toimi herttua Xiao:n 秦孝公 neuvonantajana. Hänen opastuksellaan pääkaupunki siirrettiin Xianyang:iin ja valtio jaettiin piirikuntiin (縣 [xiàn](县)), joita hallitsi piirituomari (令 [lìng]). Byrokraattinen keskushallinto korvasi feodaalijärjestelmän ja virkamiehiä palkittiin ja rangaistiin heidän meriittiensä mukaan. Shang Yang uudisti myös verotuksen, joka maksettiin nyt luontoissuorituksina eikä enää työpalveluna, ja kaikki saivat mahdollisuuden ostaa ja myydä maata. Maanviljelijöiden oli kuitenkin palveltava armeijassa. Lisäksi mittayksiköt, kolikot ja teiden raideleveys standardisoitiin. Shang Yangin jälkeen uudistuksia jatkoi liuta ansiokkaita neuvonantajia. Aiempien standardointien lisäksi myös kirjoitus standardoitiin. Teitä rakennettiin sotilaita varten ja Kiinan muuria alettiin rakentaa.

Filosofia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen keisarin väitetään polttaneen kirjat ja haudanneen elävältä kungfutselaisia oppineita. Osa väitteistä lienee Han-kaudella syntyneitä liioitteluja, sillä taiteet ja filosofia pysyivät hengissä Ensimmäisen keisarin aikana ja pääsivät kukoistamaan Han-dynastian aikana. Qin-hallitsijoiden raakuudesta huolimatta Ensimmäisen keisarin aikaiset kirjoitukset paljastavat kungfutselaisen ajattelun, myös inhimillisyyden ja hallitsijan hyveellisyyden olleen yhä arvossaan. Keisari itse oli kiinnostunut taolaisista opeista halutessaan pitkittää elämäänsä tai saavuttaakseen kuolemattomuuden. Hän lähetti tutkimusryhmän etsimään kuolemattomuuden saaria, joista käytettiin nimitystä Penglai 蓬萊 (蓬莱). Myöhemmät tutkijat ovat yrittäneet selvittää mitä maata Penglai:lla tarkoitettiin, monet arvelevat sen olleen Japani, jotkut puhuvat jopa Amerikasta.

Otettuaan ensimmäisen keisarin nimikkeen hän vaihtoi viralliset värit mustaksi viiden elementin (五行 [wǔxíng]) ja niiden kosmisen vaikutuksen teorian mukaisesti. Meteoreja, tulvia ja kuivuutta pidettiin taivaallisena merkkeinä hänelle kuten Zhou-kuninkaatkin olivat pitäneet. Kattava kokoelma vuoden 250 eaa. aikaisesta filosofisesta ajattelusta on neuvonantaja Lü Buwei:n 呂不韋 (吕不韦) keräämä Mestari Lü:n kevättä ja syksyä kokoelma 呂氏春秋 [Lü shi chunqiu].

Qin-dynastian kukistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin syy Qin-dynastian kaatumiseen oli talonpoikaistyövoiman ylikäyttö. Sen lisäksi että he tekivät töitä pelloilla, heidät pantiin myös rakentamaan teitä ja muureja ja palvelemaan armeijassa. Tapahtui Kiinan historian ensimmäinen talonpoikaiskapina, joka johti vuosikymmenen mittaiseen sisällissotaan aatelisten ja puoliaatelisten välillä, kaikkien kutsuessa itseään kuninkaiksi. Nämä olivat:

  • Chu:n kuningas Chen She 楚隱王陳涉 (楚隐王陈涉)
  • Zhao:n kuningas Wu Chen 趙王武臣 (赵王武臣)
  • Wu:n kuningas Xiang Liang 吳王項梁 (吴王项梁)
  • Qi:n kuningas Tian Dan 齊王田儋 (齐王田儋)
  • Yan:in kuningas Han Guang 燕王韓廣 (燕王韩广)
  • "Länsi-Chu:n ylikuningas" 西楚霸王 [xī chǔ bà wáng] Xiang Yu 項羽 (项羽)
  • Han:in 漢 (汉) kuningas Liu Bang 劉邦 (刘邦)

Sota päättyi kun Han kukisti Länsi-Chu:n ja kuningas Liu Bang aloitti Han-dynastian, joka peri hallinnollisen järjestelmänsä Qin:ltä.


Edellinen kausi:
Zhou-dynastia
Kiinan dynastiat Seuraava kausi:
Han-dynastia