Kiinan muuri

Wikipedia

Kiinan muuri (yksink.: 长城, perint.: 長城, pinyin: Cháng Chéng, tarkoittaa pitkä kaupunki/kaupungin muuri) on kokonaisuudessaan 6 352 kilometriä pitkä muinainen rakennelma Pohjois-Kiinassa. Muuri on rakennettu 400-luvun eaa. ja 1600-luvun välisenä aikana, ja sen tarkoituksena oli suojella Kiinaa "barbaarien" hyökkäyksiltä.

Kiinan muuri on nykyisin yksi Kiinan suosituimmista matkailukohteista. Siitä tehtiin UNESCO:n maailmanperintökohde vuonna 1987.

Sisällysluettelo 1 Muurin historia 2 Rakentaminen 3 Kiinan muuri avaruudesta nähtynä 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Muurin historia

Ensimmäinen versio Kiinan muurista rakennettiin Qin-dynastian aikana "ensimmäisen keisarin" Qin Shihuangdin käskystä. Tämä ensimmäinen muuri oli 4 500 kilometriä pitkä, ja sen rakentamiseen joutui osalliseksi erittäin suuri osa tuon aikaista kiinalaista väestöä pakkotyövoimana. Osittain muurin rakentaminen jo tällöin oli taistelevien läänitysvaltioiden kaudelta periytyvien lyhyempien muurien yhdistämistä. Muurin rakentaminen kesti noin 10 vuotta. Qin-dynastian muuri ulottuu Linzhaosta (nykyisen Gansun itäosissa) Liaodongiin (Jilin-provinssissa).

Han-dynastian aikana muuria jatkettiin länteen Hexin käytävään (Gansussa) ja Xinjiangin alueelle, osin silkkitien suojelemiseksi. Myös Pohjoinen Wei-dynastia, Pohjoinen Qi-dynastia ja Sui-dynastia jatkoivat muurin rakentamista.

Seuraava merkittävä muurin rakennusvaihe oli Ming-dynastian aikana, ja nykyisin esimerkiksi Pekingin lähellä sijaitseva muuri on Ming-dynastian muuria. Ming-muuri rakennettiin erittäin kestävästä tiilistä ja laastista, jollaisia ei Euroopassa osattu tehdä vielä satoihin vuosiin. Muuria rakennettiin noin kilometrin päivävauhtia yli 300 000 hengen voimin. Rakennustöissä kuolleet haudattiin muurin alle. Ming-muurin keskimääräinen korkeus on 8 metriä ja leveys 6 metriä. Se kulkee jyrkkienkin vuorten yli jopa 70 asteen kulmassa. Ming-dynastian muuriin rakennettiin myös kulkuväyliä ja vahtitorneja tietyin välimatkoin. Ming-dynastian muuri on yli 6 500 kilometriä pitkä ulottuen Yalujiang-joelta (Heilongjiangissa) Liaoningin, Hebein, Sisä-Mongolian, Shanxin, Shaanxin ja Ningxian kautta Gansuun ja Gobin autiomaahan.

Historian aikana pohjoiset kansat ovat pariin otteeseen vallanneet Kiinan muurista huolimatta, Yuan-dynastia oli suuren Mongolivaltakunnan osa, tällöin Pohjois- ja Etelä-Kiina olivat erillisinä valtioina, mikä heikensi puolustusta. Qing-dynastia puolestaan oli mantšujen dynastia, he pääsivät Ming-dynastian muurin ohi sopimuksella kiinalaisen kenraalin kanssa.

[muokkaa] Rakentaminen

Qin-dynastian muurin rakentaminen oli valtava urakka, jollaiseen ihmiskunta ei siihen mennessä ollut ryhtynyt. Muurin rakentamisen työmäärä vastaisi yli 30 Kheopsin pyramidin rakentamista.^lähde?

[muokkaa] Kiinan muuri avaruudesta nähtynä

Nykytarina väittää, että Kiinan muuri olisi ainoa ihmisen tekemä rakennelma, joka näkyisi paljaalla silmällä kiertoradalta. Yleensä on ajateltu, ettei tämä pidä paikkaansa. Taikonautti Yang Liwein ottaman kuvan perusteella eräs kiinalaislehti esitti, että muurin voisi nähdä kiertoradalta optimiolosuhteissa, mikäli katsoja tietäisi tarkalleen mistä etsiä. Väitteen voi kumota yksinkertaisella matematiikalla.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Radio86.fi: Kiinan muuri - tuhansien kilometrien tuhansia vuosia pitkä historia
• Virtual Tour (englanniksi)
• TravelChinaGuide (englanniksi)
• Kiinan muuri UNESCOn sivuilla (englanniksi) (ranskaksi)