Kiinan muuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiinan muuri
Jinshangling2.jpg
Rakennustyyppi muuri
Haltija Kiina
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kiinan muuri (yksink.: 长城, perint.: 長城, pinyin: Cháng Chéng, tarkoittaa pitkä kaupunki/kaupungin muuri) on vuonna 2012 uusista mittauksista julkistettujen tietojen mukaan kokonaisuudessaan 21 196,18 kilometriä[1] pitkä muinainen rakennelma Pohjois-Kiinassa.[2]

Muuri on rakennettu 300-luvun eaa. ja 1600-luvun välisenä aikana[3], ja sen tarkoituksena oli suojata Kiinaa "barbaarien" hyökkäyksiltä.[4][5][2]

Kiinan muuri on suurimmaksi osaksi noin kahdeksan metriä, tasangoilla ja solissa jopa 16 metriä korkea. Sen leveys on 6–8 metriä, ja paikoitellen se on kaksin- tai kolminkertainen. Siinä on säännöllisin välein torneja ja portteja.[6]

Kiinan muuri on nykyisin yksi Kiinan suosituimmista matkailukohteista. Se liitettiin vuonna 1987 Unescon maailmanperintöluetteloon.[4][3]

Kiinan viranomaisten ja asiantuntijoiden mukaan luonnonvoimat ja ihmiset tekevät muurille sellaista tuhoa, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, jotta sen kulttuurinen perintö säästyisi jälkipolville.[7]

Sisällysluettelo

Historia ja rakentaminen [muokkaa]

Kiinan muurin rakennushistoria.
  ennen 221 eaa., taistelevat läänitysvaltiot
  221–206 eaa., Qin-dynastia
  206 eaa. – 220 jaa., Han-dynastia
  386–584, Wei-dynastia
  550–618, Qi- ja Sui-dynastia
  1066–1234, Liao- ja Jin-dynastia
  1368–1644, Ming-dynastia

Kiinan muurin vanhimmat osat ovat seitsemänneltä vuosisadalta ennen ajanlaskun alkua. Varsinaisesti muurin rakentaminen aloitettiin Qin-dynastian aikana "ensimmäisen keisarin" Qin Shihuangdin käskystä 200-luvulla eaa.[6] Tämä muuri oli 4 500 kilometriä pitkä, ja rakentamiseen joutui osallistumaan pakkotyövoimana merkittävä osa Kiinan väestöä. Muurin rakentaminen oli osittain jo taistelevien läänitysvaltioiden kaudelta periytyvien lyhyempien muurien yhdistämistä.[6] Arviolta miljoona ihmistä tarvittiin rakentamaan muuria.[4] Rakennustyöt kestivät kymmenkunta vuotta. Qin-dynastian aikainen muurin osuus ulottuu Jilinin maakunnassa Linzhaosta (nykyisen Gansun itäosissa) Liaodongiin.[8]

Vuonna 206 eaa. valtaan nousseen Han-dynastian[4] vallan aikana muuria jatkettiin, osin silkkitien suojaksi, länteen Gansussa sijaitsevaan Hexin käytävään ja Xinjiangin alueelle. Myös Pohjoinen Wei-dynastia, Pohjoinen Qi-dynastia ja Sui-dynastia jatkoivat muurin rakentamista. Han- dynastian aikana muuriin rakennettiin entistä enemmän torneja ja vartioasemia.[4]

Välillä muuri pääsi rappeutumaan, mutta Ming-dynastian aikana (1368-1644) se rakennettiin pääosin uudestaan, ja tällöin se sai nykyisen muotonsa.[4][3][5] Nykyisin esimerkiksi Pekingin lähellä sijaitseva muuri on Ming-dynastian muuria. Ming-muuri rakennettiin erittäin kestävästä tiilestä ja laastista, jollaisia Euroopassa ei osattu tehdä vielä satoihin vuosiin.[4] Muuria rakennettiin noin kilometrin päivävauhtia yli 300 000 hengen voimin. Rakennustöissä kuolleet haudattiin muurin alle.[5] Ming-muurin keskimääräinen korkeus on 8 metriä ja leveys 6-7 metriä.[3][5] Se kulkee jyrkkienkin vuorten yli jopa 70 asteen kulmassa. Ming-dynastian muuriin rakennettiin tietyin välimatkoin myös kulkuväyliä ja vahtitorneja. Ming-dynastian muuri on yli 6 500 kilometriä pitkä, ja se ulottuu Heilongjiangista Yalujiang-joelta Liaoningin, Hebein, Sisä-Mongolian, Shanxin, Shaanxin ja Ningxian kautta Gansuun ja Gobin autiomaahan.

Muurista huolimatta pohjoiset kansat ovat aikojen kuluessa vallanneet Kiinan pariin otteeseen. Kublai-kaanin 1200-luvulla perustama[6] Yuan-dynastia oli suuren Mongolivaltakunnan osa, ja tällöin Pohjois- ja Etelä-Kiina olivat erillisiä valtioita, mikä heikensi puolustusta. Kiinaa vuodesta 1644 hallinnut Qing-dynastia puolestaan oli mantšujen dynastia. He pääsivät Ming-dynastian muurin ohi sopimuksella kiinalaisen kenraalin kanssa. Qing-dynastian valtakaudesta lähtien muuri menetti puolustuksellisen merkityksensä, koska Kiina ulottui muurin pohjoispuolellekin, Mantšuriaan ja Sisä-Mongoliaan. Muurin tarkoitus tälloin olikin pitää han-kiinalaiset ja mongolit pois Mantšuriasta[9].

Nykyaika [muokkaa]

Kiinan muurin raunioita on löytynyt vuonna 2011 Koillis-Kiinan vuoristosta Shuizhongin alueelta Liaoningin maakunnasta. Osuus on tutkijoiden arvioiden mukaan rakennettu uudelleen Ming-dynastian (1368-1644) aikana mutta se katosi pääosin huolenpidon puutteen vuoksi.[10] Paikalliset asukkaat ovat hyödyntäneet muurin materiaalia talonrakennuksessa, kun ei ole ollut tiedossa, että ne kuuluvat muuriin. Muuria on myös purettu eri puolilla Kiinaa esimerkiksi infrastruktuuria rakennettaessa.[11]

Kiinan muuri avaruudesta nähtynä [muokkaa]

Kiinan muuri satelliittikuvassa.

Suositun käsityksen mukaan Kiinan muuri olisi ainoa ihmisen tekemä rakennelma, joka näkyisi paljaalla silmällä Maan kiertoradalta tai Kuusta.[12][3] Ihmissilmä ei kuitenkaan pysty näkemään seitsemän metrin levyistä rakennelmaa niin kaukaa.[12][5] Näkyäkseen paljaalla silmällä Maan kiertoradalta rakennelman tulisi olla satoja metrejä leveä, eikä sen pituus auta asiaa. Yksikään avaruuslentäjä ei ole myöskään väittänyt nähneensä muuria lennollaan, ei edes taikonautti Yang Liwei vuonna 2003. Kiinalais-yhdysvaltalainen astronautti Leroy Chiao onnistui 2000-luvulla ottamaan kiertoradalla sijaitsevalta Kansainväliseltä avaruusasemalta voimakkaasti suurentavalla linssillä valokuvan, jossa muuri näkyi heikosti. Astronauttien mukaan maapallolla on kuitenkin muita kohteita, jotka näkyvät hyvissä olosuhteissa kaukoputken avulla Kiinan muuriakin selkeämmin.[12]

Lähteet [muokkaa]

  • Rojas, Carlos: Great Wall : A Cultural History, s. 22–24. Cambridge, USA: Harvard University Press, 2010. ISBN 9780674058804.

Viitteet [muokkaa]

  1. Kiinan muuri mitattiin ensi kertaa metrilleen; viitattu 28.11.2012
  2. a b PDF-tiedosto Kiinasta Viitattu 12.13.2011
  3. a b c d e Opinto.net Viitattu 13.12.2011
  4. a b c d e f g Artikkeli aiheesta radio86:ssa Viitattu 13.12.2011
  5. a b c d e Tietoa Kiinan muurista Tieteen Kuvalehden netissä Viitattu 13.12.2011
  6. a b c d Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp), s. 1806, 1816, 1820, art. Kiina, Kiinanmuuri. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
  7. [1] viitattu 28.11.2012
  8. Rojas 2010, s. 49
  9. Rojas 2010, s. 118
  10. Arkeologit löysivät lisää Kiinan muuria, Helsingin Sanomat 8.5.2011 sivu B 2
  11. Kiinan muurin palasia löytyi Viitattu 7.5.2011
  12. a b c Rojas 2010, s. 22–24

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinan muuri.