Pohjoinen Wei-dynastia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pohjoinen Wei-dynastia (北魏 [běi wèi]) hallitsi Pohjois-Kiinaa 386534. Pohjoinen Wei oli yksi Pohjoisista dynastioista.

Muut Pohjoiset dynastiat olivat:

  1. Itäinen Wei 534550
  2. Pohjoinen Qi 550577
  3. Läntinen Wei 535556
  4. Pohjoinen Zhou 557581

Historia ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoisen Wei-dynastian merkittävin teko oli Pohjois-Kiinan yhdistäminen vuonna 440. Sitä hallitsi Tabgacv-klaani (kiinaksi Tuoba 拓跋) Xianbei-kansasta 鮮卑, joka oli paimentolaiskansaa. Kuten monet muutkin paimentolaiset, mongolit mukaan lukien, paikalleen asettanutta väestöä, eli kiinalaista ja ei-kiinalaista maanviljelijäväestöä, kohdeltiin kuin karjaa. Heidät järjestettiin työryhmiin joissa heitä oli helpompi kontrolloida. Kymmeniätuhansia myös karkotettiin joutomaita kyntämään. Kiinan muuria restauroitiin.

Vähitellen kuitenkin kiinalainen kulttuuri pehmensi hallitsijoiden sotilaallista mentaliteettia. Keisari Taiwudin alaisuudessa toiminut neuvonantaja Cui Hao 崔浩 toi valtioon kiinalaisen hallinto- ja lakiperustan. Pääkaupungiksi otettiin Datongin sijaan Luoyang vuonna 494 ja silloinen keisari Xiaowendi omaksui kiinalaisen sukunimen Yuan 元. Hän alkoi kiinalaistaa väestöä kieltämällä perinteisten Xianbei-vaatteiden käyttö kiellettiin samoin kuin xianbei-kielen puhuminen. Hän käynnisti maanjaon (juntian 均田), jossa kullekin maanviljelijäperheelle annettiin maata viljeltäväksi.

Kiinalaistuminen koski kuitenkin pääasiassa vain hovia, armeijassa sitä ei näkynyt. 520-luvulla maa ajautui sisällissotaan eri kenraalien välillä, heistä osa perusti omia lyhytaikaisia dynastioitaankin. Lopulta Yang Jian 楊堅, erään Wei-keisarinnan kaukainen sukulainen, onnistui yhdistämään Kiinan, mukaan lukien etelän, ja perusti Sui-dynastian.

Pohjoisen Wei-dynastian virallinen historiankirja on Weishu 魏書, jonka kirjoitti Pohjoisen Qi-dynastian oppinut nimeltä Wei Shou 魏收.

Kulttuuri ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtionuskontona Pohjois-Kiinassa näihin aikoihin oli buddhalaisuus. Buddhalainen taide kukoisti Pohjoisen Wei-dynastian aikana ja siitä on säilynyt useita seinämaalauksia ja patsaita. Myös buddhalaista kirjallisuutta käännettiin entistä enemmän.

Pohjois-Kiinan yhdistyminen rikastutti keski-aasialaisten kanssa käytävää kauppaa, joka sai alkunsa Läntisen Han-dynastian kukistettua Xiongnu-heimot. Luoyangiin syntyi jopa erillinen ulkomaalaisten kauppiaiden kaupunginosa. Tiukan kurin loppuminen maataloudessa lisäsi tuotantoa, päätuotteina olivat viljat, liha ja silkki. Maataloudesta kirjoitettiin myös kirjoja, esimerkiksi Jia Sixien 賈思勰 Qimin yaoshu 齊民要術 eli "Kansan ravitsemisen taito".

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]