Han-dynastia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tällä sivulla kiinan sanat ovat ensin perinteisillä merkeillä kirjoitettuna, sen jälkeen sulkeissa yksinkertaistetuilla merkeillä mikäli nämä poikkeavat perinteisistä ja lopuksi pinyinillä latinisoituina.
Han-dynastian alue Kiinassa 87 eaa.
History of China.gif

Kiinan historia

MUINAINEN
Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria
Xia-dynastia 2070–1600 eaa.
Shang-dynastia 1600–1046 eaa.
Zhou-dynastia 1122–256 eaa.
  Läntinen Zhou-dynastia
  Itäinen Zhou-dynastia
    Kevättä ja syksyä
    Taistelevat läänitysvaltiot
SUURVALTA
Qin-dynastia 221 eaa.–206 eaa.
Han-dynastia 206 eaa.–220 jaa.
  Läntinen Han-dynastia
  Xin-dynastia
  Itäinen Han-dynastia
Kolme kuningaskuntaa 220–280 jaa.
  Wei, Shu Han & Wu
Jin-dynastia 265–420 jaa.
  Läntinen Jin
  Itäinen Jin 16 Kuningaskuntaa
304–439 jaa.
Eteläinen ja pohjoinen dynastia 420–589 jaa.
Sui-dynastia 581–619 jaa.
Tang-dynastia 618–907 jaa.
5 dynastiaa &
10 kuningaskuntaa

907–960 jaa.
Liao-dynastia
907–1125 jaa.
Song-dynastia
960–1279 jaa.
  Pohjoinen Song L. Xia-dyn.
  Eteläinen Song Jin-dynastia
Yuan-dynastia 1271–1368 jaa.
Ming-dynastia 1368–1644 jaa.
Qing-dynastia 1644–1911 jaa.
NYKYAIKA
Kiina tasavalta 1911–1949
Kiinan
kansantasavalta
1949–nyt

Kiinan tasavalta
(Taiwanissa)


Kiina historian aikajana
Kiinan historian dynastiat
Kiinan sotilashistoria
Kiinan taidehistoria
Kiinan tekniikan ja tieteen historia
Kiinan koulutuksen historia
malline: näytä  keskustele  muokkaa

Han-dynastia (漢 (汉) [hàn]) hallitsi Kiinaa 206 eaa.220 jaa. Han-dynastian aikoina Kiinassa vallitsi sisäinen rauha ja kukoistus, ja sotilaallisesti voimakas maa laajeni sotien avulla laajalle alueelle, lopulta Korean niemimaalle ja Vietnamin pohjoisosiin asti. Paperi ja posliini tulivat käyttöön. Kungfutselainen filosofia levisi valtion ideologiaksi.

Han-dynastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Han-dynastian alue Kiinassa vuonna 189 jaa.

Han-dynastia merkitsi sodantäytteisen aikakauden päättymistä ja menestyksen ja kukoistuksen aikaa Kiinassa. Pääkaupunkina palveli Chang'an (長安). Monet Qin-kauden aikaiset hallintojärjestelmät säilyivät, mutta tehtiin myös merkittäviä muutoksia. Hallinnossa siirryttiin kungfutselaiseen järjestelmään ja korkeisiin virkoihin nimitettiin kungfutselaisia oppineita. Näitä virkoja varten perustettiin virkatutkintojärjestelmä. Tieteet ja taiteet kukoistivat Han-dynastian aikana, ja kaudelta on peräisin kaksi Kiinan merkittävistä keksinnöistä, paperi ja posliini. Han-dynastia on myös antanut nimensä Kiinan suurimmalle kansanryhmälle, eli han-kiinalaisille.

Han-dynastia oli myös sotilaallisesti erittäin voimakas. Se laajensi alueitaan länteen päin Tarimin altaalle (nykyisessä Xinjiangin maakunnassa) saakka ja mahdollisti täten melko turvallisen karavaanireitin Keski-Aasian läpi muun muassa Bagdadiin ja Aleksandriaan, eli nk. silkkitie syntyi. Tätä reittiä pitkin silkki kulkeutui Kiinasta Rooman valtakuntaan. Myös osia nykyisestä Pohjois-Vietnamista sekä Pohjois-Koreasta valloitettiin. Tällaiset ei-kiinalaiset alueet jäivät autonomisiksi, kunhan tunnustivat Han-keisarit valtion johtajiksi. Tällaisten alueiden ja varsinaisen Kiinan välillä vaihdettiin tribuuttilahjoja, eli alueet lähettivät aika ajoin merkittäviä lahjoja keisarille, joka antoi vastalahjaksi tavallisesti jotakin arvokkaampaa keisarin mahtia osoittaakseen.

Han-dynastian aikana kiinan merkit muuttuivat käytännössä nykyäänkin käytössä (perinteiset merkit) olevaan muotoon, kun syntyi nk. virkamieskirjoitus. Merkit neliöitiin, eli jokainen merkki sovitettiin samankokoiseen neliöön. Tämän vuoksi osien väliset suhteet joissakin merkeissä muuttuivat.

Han-kaudella tehtiin Kiinan ensimmäinen sanakirja, 《說文解字》 (说文解字) [shuowen jiezi]. Siihen merkit järjestettiin niiden monimutkaisuuden ja tyypin mukaan. Kirjassa oli luokiteltuna kuusi merkkityyppiä (六書 (六书) [liu shu]):

  1. 象形 [xiang xing] : muodoltaan merkitystään muistuttavat merkit, eli piktogrammit, esimerkiksi 日 (aurinko), 月 (kuu)
  2. 指事 [zhi shi] : asiaaosoittavat merkit, esimerkiksi numeromerkit (一 (yksi), 二 (kaksi), 三 (kolme)), 上 (yläpuolella), 下 (alapuolella)
  3. 會意 (会意) [hui yi] : merkityksen yhdistäjät, joissa on kaksi kuvaa yhdessä, esimerkiksi 明 (aurinko + kuu = kirkas), 信 (ihminen + puhe = kirje).
  4. 形聲 (形声) [xing sheng] : äänen muodon ottavat merkit, eli merkit, joissa on merkitysosan lisäksi ääntämisosa. Ei ole varmuutta siitä, kuinka täsmällisesti ääntämisosat aikanaan vastasivat ääntämystä, monet arvelevat että ne kuvasivat pelkkää riimitystä, eli alkukonsonantilla ei olisi ollut merkitystä. Erittäin suuressa osassa näistä merkeistä on kuitenkin edelleen samantapainen alkukonsonanttikin. Noin 99% kiinan merkeistä kuuluu tähän luokkaan, ja tämä on ainoa luokka johon edelleen tulee lisää merkkejä, esimerkiksi löytyville alkuaineille annetaan yhä oma merkki.
  5. 假借 [jia jie] : lainatut merkit, eli rebus-prinsiipin mukaan muodostetut merkit.
  6. 轉注 (转注) [zhuan zhu] : käännetyt merkit, jotka todennäköisesti alkujaan olivat saman merkin variantteja mutta sittemmin mukautuivat merkitsemään hieman eri asioita, esimerkiksi erilaisia virkamiesluokkia. Esimerkiksi 司 ja 后. Tämä on harvinainen ja epäselvä kategoria.

Han-keisarien hallinta keskeytyi hetkeksi (vuodesta 9 vuoteen 24) kun vallassa oli uudistaja nimeltä Wang Mang (王莽). Tätä edeltävää aikaa (tämä ajanjakso mukaan lukien) nimitetään Läntiseksi Han-dynastiaksi ja sitä seuraavaa Itäiseksi Han-dynastiaksi. Väestönkasvu ja vaurastuminen tuottivat kuitenkin kilpailua ja monimutkaisia poliittisia kysymyksiä, joita Han-dynastia ei osannut ratkaista. Kauden lopulla korruptio oli erittäin yleistä, ja tämä nähtiin dynastioiden kiertokulun merkkinä dynastian kaatuessa vuonna 220.

Han-dynastian aikajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Han-dynastia jaetaan kahteen osaan:

  1. Läntinen Han-dynastia 206 eaa.24 jaa
  2. Itäinen Han-dynastia 25220

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Han-dynastia.


Edellinen kausi:
Qin-dynastia
Kiinan dynastiat Seuraava kausi:
Kolme kuningaskuntaa