Taolaisuus

Wikipedia

Taiji-symboli eli Yīn ja Yáng -kuvio on yksi taolaisuuden tunnuskuvista.

Taolaisuus (pinyin: Dàojiào) on kiinalainen ajattelusuunta ja uskonto.

Toisin kuin usein väitetään, taolaisuus melko todennäköisesti ei ole Laozin (老子, pinyin: Lăozĭ; Wade-Giles: Laotse) perustama oppirakennelma. Ilmeistä kuitenkin on, että se on täysin kiinalaisperäinen oppi.

Taolaisuus on alun perin ikivanhaa kiinalaista ajattelua, joka selittää todellisuuden rakennetta ja sen toiminnan kulkua. Taolainen ajattelu on luultavasti syntynyt tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Filosofian merkittävimmät edustajat olivat Laozi, Zhuangzi ja Liezi. Jos Laozi oli historiallinen henkilö, hän vain välitti vanhaa ajattelua kuten Kongfuzi nykyään kungfutselaisuudeksi kutsuttua ajattelua.^lähde?

Taolainen uskonto syntyi noin vuosien 1–300 välillä, kun kuolemattomuuden tavoittelu, taolainen ajattelu ja šamanismi vähitellen sekoittuivat toisiinsa. Ensimmäiset näiden yhdentäjät olivat ”taivaallinen mestari” Zhang Daoling Sichuanissa ja Keltaiset turbaanit -kapinaliike Pohjois-Kiinassa.

Dao (Wade-Giles: tao) tarkoittaa tietä ja saa aikaan sopusoinnun, joka ei kuitenkaan ole vakaa tila, vaan alati yinin ja yangin vuorovaikutuksessa muuttuva tila. Yīn (perinteinen: 陰; yksinkertaistettu: 阴; kuu) edustaa olemassaolon naisellisia piirteitä ja yáng (perinteinen: 陽; yksinkertaistettu: 阳; aurinko) miehisiä. Ne koostuvat qi'stä (Wade-Giles: chi), joka puolestaan nousee daosta. Yinyang -ajattelun perusteos on Yijing (entinen I-ching) eli Muutosten kirja, jonka sanotaan sisältävän myös taolaisuuden alkuperän. Sitä käyttävät taolaisten ohella muun muassa kungfutselaiset.

Taolaisuuden länsimaissa tunnetuin perusteos on Laozin Daodejing (perinteinen: 道德經; yksinkertaistettu: 道德经; pinyin: Dàodéjīng; dào: tie, dé: hyve, jīng: klassikko, tavallista kirjaa arvokkaampi teos). Kirja kuvaa daoa, jota ei oikeastaan voi sanoin kuvailla ja ohjaa toimimaan sopusoinnussa daon kanssa. Wúwèi on keskeinen käsite daossa: se merkitsee teotonta toimintaa. Esimerkiksi wuweistä asetetaan vesi, joka on passiivinen, mutta levittäytyy kaikkialle ja ajan kuluessa hioo sileäksi kovimmankin kiven. Tällaiseksi dao'akin kuvataan, vaikkakin luonnollisesti taolaisten mukaan dao, jota voitaisiin kuvata, ei olisi ”oikea dao”. Toinen keskeinen käsite on ”veistämätön puu”, joka tarkoittaa lähinnä alkutilaa, yksinkertaisuutta.

Laozin kerrotaan olleen kirjastonhoitaja, joka ratsasti vesipuhvelilla länteen elettyään 160-vuotiaaksi. Hänen kerrotaan antaneen pienen kirjan valtion läntisellä rajalla vartiomiehelle. Laajalti katsotaan, että Laozi ei kirjoittanut itse mitään, vaan kirjan olisivat myöhemmin kirjoittaneet hänen oppilaansa Laozin kanssa käymiensä keskustelujen pohjalta. Tuon ajan Kiinassa oli varsin tavallista laittaa kirjoitus tai muu hengentuote jonkun kuuluisan henkilön nimiin.

Myöhemmin Kiinassa taolaisuus on muuntunut myös kansanuskonnoksi, johon on liitetty monien erilaisten jumalien palvontaa, mutta yhä tavoitellaan myös ikuista elämää. Filosofinen taolaisuus ja kansanuskonto eroavat toisistaan merkittävästi.

[muokkaa] Kirjallisuutta

Blofeld, John: Taoism: The Road to Immortality. (Reprint: San Francisco: HarperCollins, 1986). Boulder, Colorado: Shambhala Press, 1979. ISBN 0-87773-116-0.

[muokkaa] Katso myös

Uskontojen teemasivu

[muokkaa] Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taolaisuus Wikimedia Commonsissa.
Stanford Encyclopedia of Philosophy: Taoism (englanniksi)
Internet Encyclopedia of Philosophy: Daoist Philosophy (englanniksi)

Uskontoaiheiset artikkelit

Merkittävimmät uskonnot


Abrahamilaiset	Bahá'í · Islam · Juutalaisuus · Kristinusko · Rastafari
Intialaiset	Ayyavazhi · Buddhalaisuus · Hindulaisuus · Sikhiläisyys
Iranilaiset	Ahl-e Haqq · Jesidismi · Manikealaisuus · Zarathustralaisuus
Itä-Aasia	Kungfutselaisuus · Taolaisuus · Šintolaisuus
Uususkonnot	Cao Dai · Falun Gong · Skientologia · Spiritismi · Tenrikyo · Unitaariuniversalismi · Ufokultti · Uuspakanuus
Etniset	Afrikan uskonnot · Animismi · Kansanusko · Šamanismi