Onnellisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tunnetta. Onnellisuus on myös Ismo Alanko Teholla -duon albumi

Onnellisuus on psykologi David Myersin mukaan läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää. Aristoteles ja Vanhan testamentin kirjoittajat korostivat ihmisen hyveellistä elämää onnen lähteenä. Omien tekojen lisäksi ihmisen onnellisuuteen vaikuttaa myös se, miten muut kohtelevat häntä. Myös oma ja läheisten ihmisten terveys ja riittävä toimeentulo lisäävät ihmisen onnellisuutta.

Klassisia määritelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demokritos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filosofi Demokritos arvioi sen olevan onnellinen, joka ei sure sitä mikä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on.[1]

Platon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Platon määritteli onnellisuuden hyvän saavuttamiseksi pysyvästi. Onnellisuus on Platonilla tavallaan rakkauden jatke. Rakkaus on kaipuuta hyvään, joka puuttuu. Rakkauden kohdetta ei voi tämän määritelmän mukaan saavuttaa, mutta onnellisuus on lopulta muoto johon rakkaus voi johtaa.[2]

Aristoteles[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aristoteles käsitteli onnellisuutta (kreik. eudaimonia) kirjassaan Nikomakhoksen etiikka. Aristoteles oli sitä mieltä että onnellisuus on elämän päämäärä, ja niin kauan kuin yksilö pyrkii hyvyyteen, hyvät teot seuraavat itsestään tästä kamppailusta, tehden yksilöstä hyveellisen ja siten onnellisen.

Sigmund Freud[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psykoanalyysin perustajan Sigmund Freudin mukaan rakkaus ja työ ovat tärkeimmät onnen lähteet.

Onnellisuustutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat tutkimukset filosofian, psykologian, sosiologian ja taloustieteen alalta osoittavat, että ihminen on onnellinen, jos häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti[3].

Parisuhteessa elävien on todettu olevan keskimäärin onnellisempia kuin yksin elävien. Edellä mainittu pätee erityisesti miehiin.[4]

Osa-aikatyön tekeminen lisää tutkimusten mukaan äitien onnellisuutta kokopäiväiseen kotiäityteen ja kokopäiväiseen työntekoon verrattuna[5].

Eräiden tutkimusten mukaan säännöllinen meditaatio lisää ihmisten onnellisuutta.[6]

Onnellisuus ja raha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouskasvu ja onnellisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BKT:n taso näyttäisi lisäävän onnellisuutta, siis mitä rikkaampi maa, sitä onnellisempi keskimäärin, joskin hitaammin yli 15000 dollaria/vuosi/hlö tuottavissa maissa.[7][8] Lisäksi on kuitenkin otettava huomioon tasaisen tulonjaon vaikuttavuus onnellisuuteen.[9]

Vuonna 2008 Pennsylvanian yliopiston taloustietelijät Justin Wolfers ja Betsey Stevenson päätyivät siihen, että valtion vaurastuminen lisää kansalaisten onnellisuutta, mutta hidastuvasti. [8][10][11]

Talouskasvun mukana myös eliniänodote on kohonnut, joten rikkaimmissakin maissa talouskasvu korreloi vahvasti Happy Life Years -mittarin kanssa.[12]

Talouden liberalisoiminen ja onnellisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markkinaliberalistinen Cato-instituutti väittää, että taloudellinen vapaus korreloi voimakkaasti onnellisuuden kanssa riippumatta siitä, käytetäänkö sen mittaamiseen Fraserin vai Heritagen taloudellisen vapauden indeksiä[12].

Heinäkuussa 2007 julkaistun New Economics Foundationin (Nef) ja Maan ystävien teettämän tutkimuksen mukaan islantilaiset elävät pitkän ja onnellisen elämän, kun taas virolaiset jäävät hännille eurooppalaisten maiden vertailussa. Suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset ovat tyytyväisimpiä elämäänsä.[13]

Itäblokin maat olivat sosialismin aikana 1980-luvulla köyhempiä ja onnettomampia kuin muut Euroopan maat ja jopa onnettomampia kuin maailman muut yhtä köyhät maat.lähde? Irlannissa talouden liberalisoimisen jälkeen kasvu ja onnellisuus nousivat 1990-luvulla dramaattisesti.lähde? Muuten kuitenkin vakaus lisää onnellisuutta ja nopeat muutokset (esim. Itä-Euroopan vallankumoukset) vähentävät sitä tilapäisesti.lähde?

Suomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilta-Sanomien mukaan Suomi kuuluu maailman kymmenen onnellisimman kansakunnan joukkoon. Asteikolla 0–10 suomalaisten ilmoittama onnellisuuden keskiarvo on hieman alle 8.[1] Cambridgen yliopiston vuonna 2007 julkaisemassa tutkimuksessa Suomi sijoittui toiseksi Euroopan maista.[14] New Economics Foundationin vuonna 2006 julkaisemassa selvityksessä Suomi on Euroopan maista jaetulla viidennellä onnellisuussijalla yhdessä Ruotsin kanssa.[15]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b (Mari Markkanen: Mistä löytyy onni. Ilta-Sanomat Plussa 22.12.2006, s.8)
  2. Plato's Ethics: An Overview First published Tue Sep 16, 2003; substantive revision Thu Jun 14, 2007. Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 12.2. 2008. (englanniksi)
  3. Nars, Kari: 'Raha ja onni. Kustannusyhtiö Tammi 2006
  4. "Onnellisuusprofessori" Markku Ojanen, onnellisuuskyselyn tuloksia
  5. Kaisa Kakko: Masennus uhkaa kotiäitiä. Terve.fi-sivusto 21.05.2012. http://www.terve.fi/vanhemmuus-ja-kasvatus/masennus-uhkaa-kotiaitia
  6. Helsingin Sanomat 3.3.2009.
  7. Bruno S. Frey – Alois Stutzer: Happiness and Economics. Princeton University Press.
    In Pursuit of Happiness Research. Is It Reliable? What Does It Imply for Policy? The Cato Institute. April 11, 2007.
  8. a b WEALTH AND HAPPINESS REVISITED Growing wealth of nations does go with greater happiness
  9. Martela, Mikko: "Onnellisuus lisääntyy tasaisella tulonjaolla, ei talouskasvulla." Helsingin Sanomat 30.5.2010, s. C 13.
  10. Maybe Money Does Buy Happiness After All – New York Times
    Economic Growth and Subjective Well-Being: Reassessing the Easterlin Paradox
  11. http://www.boston.com/bostonglobe/ideas/articles/2008/11/23/a_talk_with_betsey_stevenson_and_justin_wolfers/?page=full
  12. a b In Pursuit of Happiness Research. Is It Reliable? What Does It Imply for Policy? The Cato institute. April 11, 2007.
  13. Helsingin Sanomat 17.7.2007.
  14. Tutkimus: Suomalaiset Euroopan toiseksi onnellisin kansa, luettu 17.4.2007.
  15. Marks, Nic, Andrew Simms, Sam Thompson ja Saamah Abdallah (2006). The Happy Planet Index. An index of human well-being and environmental impact. New Economics Foundation. http://www.neweconomics.org/gen/z_sys_publicationdetail.aspx?pid=225

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Airaksinen, Timo: Onnellisuuden opas. Helsinki: Johnny Kniga, 2006. ISBN 951-0-31929-5.
  • Csikszentmihalyi, Mihaly: Flow: Elämän virta: Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. (Flow: The psychology of optimal experience, 1990.) Suomentanut Ritva Hellsten. Helsinki: Rasalas, 2005. ISBN 952-5421-26-0.
  • Csikszentmihalyi, Mihaly: Kehittyvä minuus: Visioita kolmannelle vuosituhannelle. (The evolving self: A psychology for the third millenium, 1990.) Suomentanut Sari Hellsten. Helsinki: Rasalas, 2006. ISBN 952-5421-33-3.
  • Feldman, Fred: What Is This Thing Called Happiness?. Oxford: Oxford University Press, 2012. ISBN 978-0-19-964593-0.
  • Haidt, Jonathan: Onnellisuushypoteesi. (The happiness hypothesis: Finding modern truth in ancient wisdom, 2006.) Suomentanut Jaana-Mirjam Mustavuori. Viisas elämä. Helsinki: Basam Books, 2011. ISBN 978-952-260-009-7.
  • Hirvonen, Tatu & Mangeloja, Esa: Miksi kolmas hampurilainen ei tee onnelliseksi?. Jyväskylä: Atena, 2006. ISBN 951-796-442-0.
  • Lagerspetz, Kirsti: Psykologia – järjen ja tunteen tiede. Helsinki: Tammi, 1990. ISBN 951-30-9319-0.
  • Mattila, Antti & Aarninsalo, Pekka: Onnentaidot. Helsinki: Duodecim, 2009. ISBN 978-951-656-312-4.
  • Nars, Kari: Raha ja onni. (Pengar och lycka, 2006.) Suomentanut Juha Peura. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3748-1.
  • Ojanen, Markku: Onnen etsijät. 2004. Helsinki: Aikamedia.
  • Ojanen, Markku: Onnellisuus: Mikä on onnen salaisuus: Miten voit edistää omaa onneasi. Kansialanimeke: Miten voit kohottaa elämän laatua ja löytää paremman olon. Toimittanut Maarit Huovinen. Miten voit -sarja. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31214-2.
  • Ojanen, Markku: Hyvinvoinnin käsikirja. Helsinki: Kirjapaja, 2009. ISBN 978-951-607-904-5.
  • Ricard, Matthieu: Onnellisuus. (Plaidoyer pour le bonheur, 2004.) Suomentanut Marja Haapio. Helsinki: Basam Books, 2004. ISBN 952-9842-96-1.
  • Schmid, Wilhelm: Onni: Kaikki mitä tulee tietää. (Glück: Alles, was Sie darüber wissen müssen, und warum es nicht das Wichtigste im Leben ist, 2007.) Suomentanut Riitta Virkkunen. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7910-0.
  • Seligman, Martin E. P.: Aito onnellisuus: Positiivisen psykologian keinoin täyteen elämään. (Authentic happiness: Using the new positive psychology to realize your potential for lasting fulfilment, 2002.) Suomentanut Markus Lång. Helsinki: Art House, 2008. ISBN 978-951-884-446-7.
  • Thiollet, Jean-Pierre: Le Droit au bonheur. Anagramme: Paris, 2006. ISBN 2-35035-075-4
  • Yrjönsuuri, Mikko: Onni ja sen viholliset. Lyhyt oppimäärä -sarja. Helsinki: Kirjastudio, 2005. ISBN 952-482-014-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Happiness Foundation — philanthropic foundation with the purpose to inspire and enable people to make other people happy
  • What is Happiness — The concept of happiness and ways to achieve it.
  • The World Database of Happiness — a register of scientific research on the subjective appreciation of life
  • Journal of Happiness Studies — a social psychology journal with studies largely based on subjects' self-reports
  • The Sunday Times Magazine — article on the scientific study of happiness
  • Science & Spirit — ”The Search for Happiness” by Robert Biswas-Diener — Science tells us that a moderated, mildly positive outlook on life is our natural balance. Which means that wherever we go and whatever we do, the high's the limit.
  • Science & Spirit — "Set Point Match" by Nancy Etcoff — Studies of identical twins suggest the blueprint for joy is in our genes. Yet brain images show our happiness levels can change according to circumstance, activities, and patterns of thought. Is the pursuit of positive emotions a mixed-up game of nature and nurture.
  • Reflective Happiness
  • Haybron, Dan: Happiness The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)