Demokritos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Δημόκριτος, Demokritos
Länsimainen filosofia
Antiikki
Antoine Coypelin maalaus vuodelta 1692.
Antoine Coypelin maalaus vuodelta 1692.
Syntynyt n. 460 eaa.
Abdera, Traakia, Kreikka
Kuollut n. 370 eaa.
Koulukunta esisokraattinen filosofia, abderalainen koulukunta
Vaikutusalueet metafysiikka, matematiikka, tähtitiede
Tunnetut työt atomioppi, teoria useista maailmankaikkeuksista

Demokritos (muinaiskreikaksi Δημόκριτος, n. 460370 eaa.) oli antiikin kreikkalainen esisokraatikkoihin lukeutunut filosofi, joka oli kotoisin Abderasta, Traakiasta. Hänet tunnetaan atomiopin kehittäjänä yhdessä Leukippoksen kanssa.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demokritoksesta itsestään tiedetään vain vähän. Hän oli kotoisin Abderasta, mikä oli myös muun muassa Protagoraan kotipaikka, vaikkakin hänet mainitaan myös Miletoksen kansalaisena. Hänen isänsä nimenä mainitaan Hegesistratos, Athenokrites ja Damasippos.[2] Demokritos sanoo itse olleensa vielä nuori silloin, kun Anaksagoras oli jo vanha, toisin sanoen n. 430-luvulla eaa. Hänen on yleensä katsottu eläneen merkittävän vanhaksi, jopa yli satavuotiaaksi.[1]

Diogenes Laertios kertoo Demokritoksen olleen kaldealaisten ja maagien oppilas. Näiltä hän oppi tähtitiedettä ja teologiaa. Hänen kerrotaan käyneen myös Egyptissä ja Persiassa opiskelemassa muun muassa geometriaa.[2] Demokritoksen kerrotaan käyneen Ateenassa, missä hän on ilmeisesti tavannut Sokrateen.[1]

Myöhemmin Demokritoksen kerrotaan olleen Leukippoksen oppilaana. Demokritoksen ja Leukippoksen välisestä suhteesta ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta. Antiikin lähteet pitävät Leukipposta atomiopin varsinaisena kehittäjänä, mutta toisaalta opin perusperiaatteet laitetaan usein kummankin nimiin. On mahdollista, että Leukippos ja Demokritos ovat kehittäneet opin yhteistyössä. Joka tapauksessa Demokritos kehitti atomiopista kokonaislaatuisen filosofisen järjestelmän.[1]

Ajattelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diogenes Laertioksen mukaan Demokritos kirjoitti lukuisia teoksia monilta eri aloilta. Teosluettelon perusteella hän vaikuttaa käsitelleen paitsi luonnonfilosofiaa myös muun muassa matematiikkaa, tähtitiedettä, tietoteoriaa, etiikkaa ja kirjallisuutta.[3] Yhtäkään Demokritoksen teosta ei ole säilynyt kokonaisena, mutta antiikin aikaisisssa muiden kirjailijoiden teoksissa on säilynyt noin 300 katkelmaa hänen kirjoituksistaan. Suuri osa niistä käsittelee etiikkaa. Demokritoksen luonnonfilosofia tunnetaan ennen kaikkea Aristoteleen kuvausten kautta.[1]

Atomioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Atomismi
Itkevä Herakleitos ja naurava Demokritos. Donato Bramanten fresko vuodelta 1477. Pinacoteca di Brera, Milano.

Demokritoksen kerrotaan kehittäneen yhdessä Leukippoksen kanssa ajatuksen, jonka mukaan kaikki aine koostuu katoamattomista, jakamattomista ja ikuisesti muuttumattomista hiukkasista, joita Demokritos kutsui nimellä atomos, "jakamaton". Tästä termistä on kehittynyt myös nykyään käytetty sana atomi. Nämä hiukkaset ovat jatkuvassa liikkeessä. Atomien välillä ja sisällä on tyhjää tilaa ja ne ovat eri muotoisia ja kokoisia. Eri kokoisten ja muotoisten atomien yhdistelmistä syntyy eri aineita. On mahdotonta sanoa, mitkä näistä ajatuksista olivat alun perin Leukippoksen ja mitkä Demokritoksen.

Kyseistä ainetta koskevaa teoriaa kutsutaan atomismiksi. Aristoteles kertoo, että teoria oli vastine Parmenideen opetuksiin, jotka kielsivät liikkeen, muutoksen ja tyhjyyden olemassaolon täysin. Parmenides esitti, että jonkun asian olemassaolo tarkoitti sitä, että se ei ole voinut tulla tyhjästä, sillä "tyhjästä ei tule mitään". Hän väitti edelleen, että liike on mahdotonta, koska silloin liikkeen täytyisi suuntautua tyhjyyteen. Koska hän samaisti tyhjyyden samaksi kuin "ei mikään", sitä ei voinut olla olemassa. Näin siihen ei voitu myöskään siirtyä.

Demokritos esitti, että kaikki oleva on ikuista, mutta kielsi kuitenkin sen että tyhjyys olisi sama kuin "ei mitään". Tämä tekee hänestä ensimmäisen tunnetun ajattelijan, joka esitti täydellisen tyhjyyden olemassaoloa. Ympärillämme tapahtuvat muutokset hän selitti jo mainittuja hiukkasten, atomien, avulla. Ne olivat aina olemassa, mutta kykenivät järjestäytymään eri muotoihin.

Demokritos esitti, että atomeilla oli ainoastaan joitakin ominaisuuksia, näitä olivat koko, muoto ja massa. Kaikki muut ominaisuudet, niin kuin väri ja maku, olivat aineen ominaisuuksia ja saivat alkunsa ruumiimme ja tarkastelemiemme asioiden atomien välisestä monimutkaisesta vuorovaikutuksesta. Hän myös oli sitä mieltä, että atomien todelliset ominaisuudet määrittivät aineen havaitut ominaisuudet — esimerkiksi kirpeältä maistuva koostui pienistä ja terävistä atomeista, kun taas makealta maistuva koostui suurista ja pyöreistä atomeista. Näiden atomien vuorovaikutus kielessä olevien atomien kanssa sai aikaan maun aistimuksen. Jotkut ainekset ovat hyvin kiinteitä, koska niiden atomeissa on ikään kuin koukut, jolla ne tarttuvat toisiinsa, jotkut ainekset taas ovat liukkaita, koska ne koostuvat hyvin hienoista, pienistä atomeista jotka sujahtavat helposti toistensa välistä. Demokritoksen omin sanoin: "Asioiden on sovittu olevan makeita, katkeria, kuumia, kylmiä ja värikkäitä; mutta todellisuudessa ne ovat atomeita ja tyhjyyttä".

Muut tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demokritos oli myös ensimmäinen filosofi joka ymmärsi, että se minkä havaitsemme Linnunratana, koostuu todellisuudessa kaukaisten tähtien valosta. Muut filosofit, mukaan lukien myöhemmin muun muassa Aristoteles, esittivät väitteitä tätä teoriaa vastaan. Demokritos oli ensimmäisiä joka esitti, että kaikkeus koostuu useista maailmoista, joista jotkut ovat asuttuja:

»Joissakin maailmoissa ei ole Aurinkoa ja Kuuta, joissakin ne ovat suurempia kuin meidän maailmassamme, ja joissakin niitä on useampia. Joissakin on enemmän maailmoja, joissakin vähemmän [...]; joissakin ne nousevat ja joissakin kaatuvat. On olemassa joitakin maailmoja, jotka ovat vailla eläviä olentoja tai kasveja tai kaikkea kosteutta.»

Demokritos oli myös matematiikan ja erityisesti geometrian edelläkävijä. Hän kirjoitti näistä aiheista teokset Numeroista, Geometriasta, Sivuamisista, Kuvauksista ja Irrationaaleista. Nämäkin teokset tunnetaan ainoastaan muissa teoksissa olevien lainausten kautta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Taylor, C. C. W.: "Anaxagoras and the Atomists". Teoksessa Taylor, C. C. W.: From the Beginning to Plato: Routledge History of Philosophy, s. 220-240. Routledge History of Philosophy, osa I. Routledge, 2003. ISBN 0415308739.
  2. a b Diogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit IX.34-36.
  3. DL IX.46-49.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Demokritos: Fragmentteja. (Suomeksi tulkinnut Mika Saranpää) Niin & näin, 1995, nro 1, s. takakansi. Artikkelin verkkoversio.
  • Demokritos ja Epikuros: Riippumaton nautinto. Suomennos Arto Kivimäki, Tua Korhonen ja Sampo Vesterinen. Selitykset ja jälkisanat Tua Korhonen ja Arto Kivimäki. Olympos-sarja. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3575-6.

Tekstifragmenttien laitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luria, Salomo: Democritea. Leningrad: Soviet Academy of Sciences, 1970. Demokritokselta säilyneiden tekstikatkelmien kreikankielinen alkuteksti, muista lähteistä peräisin oleva todistusaineisto sekä venäjänkielinen käännös ja kommentaari.

Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Benakis, Linos G. (toim.): Proceedings of the First International Conference on Democritus. Xanthi: International Democritean Federation, 1984.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Demokritos -sitaatteja.
  • Berryman, Sylvia: Democritus The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
  • Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit:
  • Fieser, James & Dowden, Bradley (toim.): Democritus The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)