Tarkkaavaisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tarkkaavaisuus on huomion keskittämistä johonkin kohteeseen (esimerkiksi kirjan lukemiseen tai heikon äänen kuulemiseen). [1]

Tarkkaavaisuuden eri muotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkkaavaisuus voi olla joko tiedostamatonta tai tietoista. Jaetusta tarkkaavaisuudesta puhutaan silloin, kun tarkkaavaisuus on jaettu moneen eri toimintaan. Tarkkaavaisuuden jakaminen voi olla vaikeaa, jos suorittaa jotain monimutkaista tai uutta asiaa. Esimerkiksi matkapuhelimeen puhuminen vaikeuttaa ajotaitojen oppimista. Käsite valikoiva tarkkaavaisuus tarkoittaa taas sitä, että yksilö valitsee ärsykkeitä tarkempaan käsittelyyn muiden samanaikaisten ärsykkeiden kustannuksella.

Tarkkaavaisuus ja aivot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkkaavaisuuden tiedetään aktivoivan useita eri aivoalueita sen kohteesta riippuen. Erityisesti toiminnanohjaukseen tarvittava etuaivolohko on aktiivisena tarkkaavaisuuden aikana. Myös tarkkaavaisuuden kohteesta riippuen aktivaatiota voi olla muun muassa kuulo-,näkö- tai motorisella aivokuoren alueella. Tarkkaavaisuuden eri vaiheiden tiedetään myös aktivoivan erilaisia muita alueita, kuten tarkkaavaisuuden kohdentaminen ylempää temporaalista aivopoimua, aivojuoviota, ja päälakilohkon alaliuskaa (lat. lobulus parietalis inferior), tarkkaavaisuuden ylläpito aivorungon retikulaarijärjestelmää ja talamusta, sekä tarkkaavaisuuden siirtäminen dorsolateraalista prefrontaalikorteksia.

Muuta tarkkaavaisuudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkkaavaisuus on kognitiivisessa psykologiassa tärkeä tutkimuskohde. Tarkkaavaisuutta tutkiessa apuvälineinä käytetään mm. toiminnallista (fMRI) ja diffuusiopainotteista (DTI) magneettikuvantamista, elektroenkefalografiaa (EEG) ja magnetoenkefalografiaa (MEG) sekä transkraniaalista magneettistimulaatiota (TMS). Nämä tutkimusmenetelmät antavat tarkan kuvan siitä, mitkä aivoalueet osallistuvat tarkkaavaisuuden toimintaan, samoin siitä, missä järjestyksessä nämä alueet aktivoituvat ja mitkä alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Tietoa saadaan myös siitä, mitä aivoissa tapahtuu silloin, kun emme tietoisesti tee mitään. [2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Näätäinen Risto, Niemi Pekka, Laakso Juhani, Ritva Peltola: Tietoa käsittelevä ihminen Psykologia 3. WSOY, 2002. ISBN 951-0-24072-9.
  2. http://www.aivoviikko.fi/tutkijakoulu.htm

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.