Hyvyys
Wikipedia
Hyvyys on moraalinen ja laaja käsite. Hyvyyden vastakohtana pidetään pahuutta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hyvyyden merkityksiä
Hyvyys-sanalla on monia merkityksiä. Tavallisessa kielessä hyvä viittaa muun muassa seuraaviin asioihin:[1]
- myönteinen, edullinen, arvostettava, pidettävä
- laadukas, korkeatasoinen, erinomainen
- sopiva, tarkoituksenmukainen, riittävä
- taitava, etevä, kyvykäs, lahjakas, pätevä
- miellyttävä, mukava
- edullinen, suotuisa, otollinen, hyödyllinen, onnekas
- vahva, voimakas, hyväkuntoinen, terve
- siveellisesti arvokas, puhdas, jalo, ylevä, hieno
- hieno, arvostettu, kunnioitettu, maineikas
[muokkaa] Hyvä länsimaisessa ajattelussa
Platonille korkein olemassa oleva idea oli Hyvän idea, joka oli muun muassa kaiken eettisesti hyvän taustalla. Myöhemmässä uusplatonismissa ja erityisesti kristillisessä uusplatonismissa tämä samaistettiin Jumalaan.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Comte-Sponville, André: Pieni kirja suurista hyveistä. (Petit traité des grandes vertus, 1995.) Suomentanut Virpi Hämeen-Anttila. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-40-6.
- Wright, Georg Henrik von: Hyvän muunnelmat. (The varieties of goodness, 1963.) Suomentanut Vesa Oittinen. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-16436-8.
