Jin ja jang

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jinin ja jangin merkki.

Jin (kiinaksi "yīn", perinteinen: 陰; yksinkertaistettu: 阴) ja jang (kiinaksi yáng, perinteinen: 陽; yksinkertaistettu: 阳) ovat kiinalaisessa filosofiassa maailmankaikkeuden kaksi vastakkaista, toisiaan täydentävää perusvoimaa.

Aikojen alussa oli tyhjyys (無極 wuji). Wujissa syntyi taiji (太極), äärimmäisen mahdollisuuden tila. Taijista syntyi kaksi vastakkaista voimaa, jin (negatiivinen) ja jang (positiivinen), joiden vuorovaikutuksesta syntyi maailmankaikkeus. Kun Han-dynastian aikana eri perinteitä yhdistettiin, viiden elementin teoria liitettin jinjang-teoriaan. Uuden synkronistisen selityksen mukaan yinyang synnytti viisi elementtiä, jotka tuottivat maailmankaikkeuden 10 000 asiaa.

Jin symboloi muun muassa naisellisuutta, negatiivisuutta, pimeyttä sekä passiivisuutta ja jang vastaavasti miehisyyttä, positiivisuutta, valoa sekä aktiivisuutta.

Jiniä pidetään usein virheellisesti "pahana" ja jangia "hyvänä". Jinin ja jangin käsitteistä puhuttaessa on kuitenkin olennaista, ettei kumpikaan ole "parempi" kuin toinen. Jangia ei voi olla ilman jiniä ja päinvastoin.

Yleensä taolaisuuteen yhdistettävässä taiji-symbolissa (太極圖, 太极图, tàijítú) jin ja jang kuvataan toisiinsa kietoutuvien mustan ja valkean (tai mustan ja punaisen) "pisaran" muodostamana ympyränä. Tumman osan keskellä on valkoinen piste ja valkoisen osan keskellä taas tumma. Symboli esiintyy muun muassa Etelä-Korean lipussa ja vaakunassa.

Periaatteet [muokkaa]

Kaikki voidaan kuvata jinin ja jangin keskinäisen suhteen tuloksena.

  1. Jin ja jang ovat perusvoimia
  2. Jin ja jang ovat vastakohtia.
  3. Jin ja jang ovat toinen toisistaan riippuvaisia - toista ei ole ilman toista.
  4. Jiniä ja jangia ei voi erottaa toisistaan.
  5. Jin ja jang ylläpitävät toisiaan.
  6. Jin ja jang voivat muuttua toisikseen.
  7. Jin sisältää jangin siemenen, jang sisältää jinin siemenen
  8. Jin ja jang voidaan jakaa edelleen jiniksi ja jangiksi.
  9. Jin ja jang ovat suhteellisia käsitteitä kuten fysiikan negatiivinen ja positiivinen napa. Ne ovat myös moraalisia sekä henkisiä käsitteitä mm. "hyvä vs. paha", "mieli vs. ruumis", "kaunis vs. ruma".