Pyhimys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee pyhäksi julistettuja henkilöitä. Katso myös täsmennyssivu.
Pyhä Sebastian, Pyhä Linhart ja Pyhä Katariina.

Pyhimys on monissa uskonnoissa pyhänä pidetty henkilö. Pyhimysten elämästä ja ihmeteoista kerrottiin entisaikaan tarinoita eli pyhimyslegendoja.

Monet pyhimyslegendat pohjautuvat antiikin mytologiaan. Pyhimystarinat ja -kuvat ovat välittäneet kirkon sanomaa kristillisestä uskosta ja hyveistä. Niissä on ollut mukana myös kansanuskoa ja animismia.[1] Pyhimyskertomusten vaikutus näkyy muun muassa nykyajan nimissä.[1]

Katolinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolinen kirkko kanonisoi eli julistaa pyhimyksiksi ihmisiä, jotka ovat osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään ja vain, kun tämä on todistettu yleisellä maineella ja todennetuilla perusteluilla. Kirkon näkemyksen mukaan pyhimykset ovat Jumalan palvelijoita ja ystäviä, joiden elämä on tehnyt heidät hänen erityisen rakkautensa arvoisiksi. Kirkko katsoo, että pyhimyksiä tulee arvostaa ja kunnioittaa (lat. douleia) ja heiltä voidaan pyytää esirukouksia.[2]

Katolinen kirkko voi julistaa pyhimykseksi henkilön, jonka kuolemasta on kulunut vähintään viisi vuotta. Tätä edeltää autuaaksi julistaminen. Paavi Johannes Paavali II ehti julistaa virkansa aikana pyhimykseksi 1 100 henkilöä, mikä on tähän asti suurin määrä.

Merkittävimmillä pyhimyksillä on katolisessa kirkossa jokavuotinen muistopäivä, tavallisimmin hänen kuolinpäivänsä. Katolisissa maissa muutamien huomattavimpien pyhimysten muistopäivät ovat samalla pyhäpäiviä. Lisäksi joidenkin pyhimysten muistopäivät saattavat olla pyhäpäiviä niissä maissa tai niillä paikkakunnilla, joiden suojeluspyhimyksenä kyseistä pyhimystä pidetään. Esimerkiksi Irlannissa kansallispyhimyksen Pyhän Patrikin päivä 17. maaliskuuta on pyhäpäivä ja samalla Irlannin kansallispäivä.

Ortodoksinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksisessa kirkossa käytetään pyhimyksestä nykyisin sanaa pyhä. Ortodoksisessa kirkossa paikalliskirkon tai patriarkaatin Pyhä Synodi kanonisoi eli julistaa virallisesti pyhäksi.

Protestanttiset kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonpuhdistus hylkäsi pyhimyskultin, vaikka korostikin pyhimysten merkitystä. Useissa protestanttisissakin maissa pyhäpäivinä ovat kuitenkin säilyneet Pyhän Stefanoksen päivä eli tapaninpäivä sekä Johannes Kastajan päivä, juhannus. Suomessa olivat ennen vuotta 1774 myös apostolien muistopäivät pyhäpäiviä.[3] Lisäksi nimipäivien vietto on saanut alkunsa katolisista pyhimysten muistopäivistä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta pyhimykset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tieteen kuvalehti 15/1999

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sarmas, Iiris: Martinlaaksosta Birgitan polulle Agricola-verkko. 9.10.2009. Viitattu 11.10.2009.
  2. Catholic Encyclopedia: Beatification and Canonization
  3. Oja, Heikki: Aikakirja, s. 166. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hallam, Elizabeth (toim.): Pyhiä miehiä ja naisia: Keitä he ovat ja miten he auttavat: Yli 150 taivaallista pyhää Agneksesta Zitaan. (Saints: Who they are and how they help you: More than 150 of the heavenly and holy from St. Agnes to St. Zita, 1994.) Suomentanut Pentti Laukama. Hämeenlinna: Karisto, 1996. ISBN 951-23-3612-X.
  • Heikkilä, Tuomas: Pyhimyksiä ja paanukattoja: Kulttuuriretkiä Suomen kirkkoihin. Helsinki: Kirjapaja, 2009. ISBN 978-951-607-839-0.
  • Oja, Heikki: Suomen kansan pyhimyskalenteri. Helsinki: Kirjapaja, 2011. ISBN 978-952-247-189-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisen kirkon asteet pyhimykseksi julistamisessa
  Jumalan palvelija   →   Kunnianarvoisa   →   Autuaaksi julistaminen   →   Pyhimys