Apostoli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Kristinusko
Christian cross.svg

Historia
Jeesus Nasaretilainen
Apostolit
Apostoliset isät
Kirkkoisät
Ekumeeninen kirkolliskokous
Suuri skisma
Ristiretket
Uskonpuhdistus
Pietismi
Evankelikalismi
Karismaattisuus

Pyhä Kolminaisuus
Isä Jumala
Poika Kristus
Pyhä Henki

Kristillinen teologia
Kirkko
Pelastus
Armo
Sakramentti
Jumalanpalvelus
Armolahja
Kymmenen käskyä
Dogmi

Raamattu
Vanha testamentti
Uusi testamentti
Apokryfiset kirjat

Kristillisiä suuntauksia
Katolinen kirkko
Ortodoksinen kirkko
Protestantismi

n · k · m

Apostolit olivat Raamatun ja kristillisen perimätiedon mukaan ne kaksitoista Jeesuksen opetuslasta, jotka hän lähetti ensin Israelin kansan keskuuteen, ja kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen kaikkeen maailmaan julistamaan evankeliumia Taivasten valtakunnasta. Näiden lisäksi myös eräitä muita alkuseurakunnan lähetystyöhön lähteneitä henkilöitä kutsutaan apostoleiksi. Apostolin määritelmä on häilyvä, mutta useimmiten kriteerinä pidetään oloa Jeesuksen ylösnousemuksen todistajana.

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana "apostoli" tulee kreikan kielen sanasta ἀπόστολος (apóstólos), joka muodostuu prefiksistä ἀπό- (apó-, "pois", "erilleen") ja juuresta στέλλω (stéllō, "lähettää") ja tarkoitti alun perin "lähetettyä" tai "lähettilästä".[1][2]

Kaksitoista apostolia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jeesus ja kaksi apostolia. Norsunluinen diptyykki Galliasta 400-luvulta.
Sanaa ”apostoli” käytetään Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa ainoastaan kerran. Markuksen evankeliumin (Mark. 3:16-19) ja Matteuksen evankeliumin (Matt. 10:2-4) mukaan ne kaksitoista, jotka Jeesus valitsi seuraaman häntä ja joita myös hän itse kutsui apostoleiksi, olivat:

Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 6:13-16) Taddeusta kutsutaan nimellä Juudas, Jaakobin poika.

Johanneksen evankeliumi, päinvastoin kuin synoptiset evankeliumit, ei tarjoa listaa apostoleista, eikä kirjoittaja edes mainitse heidän lukumääräänsä. Evankeliumissa esiintyvät kuitenkin seuraavat apostolit: Andreas, Juudas Iskariot, Pietari, Tuomas (jota kutsutaan myös Juudaaksi), Natanael, Filippus, Sebedeuksen pojat (Jaakob ja Johannes), ja ”se toinen Juudas”.

Uusi kahdestoista apostoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juudas Iskariotin petettyä Jeesuksen ja hirtettyä itsensä ennen Jeesuksen ristiinnaulitsemista, apostoleja oli jäljellä yksitoista. Apostolien tekojen mukaan (Apt. 1:23-26), jäljelle jääneet opetuslapset kokoontuivat Jeesuksen ylösnousemisen ja helluntain välillä valitsemaan kahdennentoista apostolin. Valittavan oli pitänyt olla oppilaiden joukossa Jeesuksen toiminnan alusta loppuun saakka, ja hänen piti olla ylösnousemuksen todistaja. Oppilaat asettivat ehdolle kaksi henkilöä, Joosef Barsabbaan, jota kutsuttiin Justukseksi, sekä Mattiaksen. Näistä kahdesta uusi apostoli valittiin arvalla. Arpa lankesi Mattiaalle, josta näin tuli viimeinen ”kahdestatoista apostolista”.

Muut apostolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös Paavali kertoo olevansa apostoli esimerkiksi Kirjeessä roomalaisille (Room. 1:1). Hän kutsuu itseään erityisesti ”pakanoiden apostoliksi” (Room. 11:13). Hän kutsuu myös evankeliumia julistaneita kumppaneitaan apostoleiksi (Room. 16:7). Tapana siis oli, että kaikki jotka olivat saaneet Jumalalta tai Jeesukselta tehtävän evankeliumin julistamisesta, olivat apostoleja. Toinen mahdollinen kriteeri oli, että apostoleiksi kutsuttiin nimenomaan ylösnousemuksen todistajia. Tätä kriteeriä käytettiin Mattiaan valinnassa, ja myös Paavali vetosi Herran näkemiseen puolustaessaan omaa apostoliuttaan (1 Kor. 9:1). Koska ylösnousemuksen todistajat vähitellen kuolivat, nimitys apostoli jäi pois käytöstä.

Paavali kuitenkin mainitsi olevansa apostoleista vähäisin, koska oli aiemmin vainonnut kristittyjä. Hän joutui myös monesti puolustamaan auktoriteettiään. (1. Kor. 9:1).

Barnabasta kutsutaan apostoliksi Apostolien teoissa (Apt. 14:14). Jaakobia, Jeesuksen veljeä, taas ei koskaan kutsuta apostoliksi, vaikka hänen sanottiin olevan yksi ”seurakunnan pylväistä” (Gal. 2:9). Paavali kuitenkin mainitsee Jaakobin ylösnousemuksen todistajana (1.Kor.15:7). Siksipä jakeen Gal.1:19 ”ketään muuta apostolia en tavannut, ainoastaan Herran veljen Jaakobin” ei ole yksiselitteinen eikä siitä vallitse tutkijoiden keskuudessa yksimielisyyttä. On siis mahdollista, että Jaakobista ei puhuttu apostolina, koska tämä ei ilmeisestikään tehnyt lähetystyötä. Ylösnousseen kohdanneena Jaakob olisi kuitenkin siltä osin täyttänyt apostolin kriteerit.

Merkille pantava on jae Room. 16:7, jossa Paavali mainitsee Andronikoksen ja Junian, jotka ovat ”arvossa pidettyjä apostoleissa”. Junia- tai Junias-nimisen apostolin sukupuolesta on käyty paljon keskustelua, mutta mikäli hän oli nainen, Paavali tulee aivan sattumalta maininneeksi ainoan naisapostolin, josta meille on jäänyt todisteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei naisia olisi voinut olla enemmänkin apostoleina.

Tarkkaa apostolien määrää on mahdotonta tietää. Paavalin jakeissa 1. Kor. 15:3-8 antaman tiedon mukaan Kristus ilmestyi yli viidelle sadalle (1. Kor. 15:6). Kaikista ylösnousemuksen todistajista ei kuitenkaan välttämättä tullut apostoleja, sillä Paavali kertoo Kristuksen ilmestyneen vielä erikseen kaikille apostoleille (1.Kor. 15:7), joiden lukumäärää hän ei kuitenkaan mainitse. Viimeiseksi Ylösnoussut ilmestyi vielä Paavalille (1.Kor. 15:8), joka ilmeisesti myös jäi viimeiseksi ylösnousemuksen todistajaksi ja apostoliksi.

Apostolien muistopäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisessa pyhimyskalenterissa apostolien muistopäivät ovat seuraavat:

Ennen vuotta 1774 Suomessakin vietettiin apostolien päiviä pyhäpäivinä. Nykyisestä katolisesta pyhimyskalenterista poiketen Mattiaan päivä oli kuitenkin 24. helmikuuta, Filippuksen ja Jaakobin päivä 1. toukokuuta ja Tuomaan 21. joulukuuta.[4] Useimmat vanhoista apostolien muistopäivistä ovat nykyäänkin samannimisten nimipäiviä.

Talmud[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaisten Talmudissa sekä Jeesus että opetuslapset mainitaan kohdassa Sanhedrin 43a. Talmudin mukaan Jeesuksella oli vain viisi opetuslasta, Matthai, Nakai, Nezer, Buni ja Todah.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Miettinen, Mikko: Roomalaiskirje 1:1: Prologi
  2. Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἀπόστολος A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  3. Pyhimyskalenteri Helsingin katolinen hiippakunta.
  4. Oja, Heikki: Aikakirja, s. 166. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5.
  5. Tractate Sanhedrin Babylonian Talmud.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]