Simon Kananeus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyhä Simon, Peter Paul Rubensin maalaus vuodelta 1611 sarjassa Kaksitoista apostolia Museo del Pradossa, Madridissa
James Tissotin maalaus Simon Kananeuksesta.
Pyhä Simon ja hänen attribuuttinaan saha
Pyhän Simon, Francesco Morettin veistos Lateraanikirkossa

Simon Kananeus eli Simon Kiivailija oli synoptisten evankeliumien ja Apostolien tekojen mukaan yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta ja apostoleista. Johanneksen evankeliumissa häntä ei mainita. Hänellä oli lisänimi erotukseksi Simon Pietarista, ja häntä kutsuttiin Kananeukseksi Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa[1], ja Kiivailijaksi (selootti) Luukkaan evankeliumissa ja Apostolien teoissa[2]

Lisänimet ja samastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luukkaan evankeliumissa ja Apostolien teoissa käytetty lisänimi ”kiivailija” kirjoitetaan kreikankielisessä Westcott-Hortin laitoksessa ζηλωτης, joka translitteroituna on ”zelotes”[3]. Saman laitoksen mukaan Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa käytetty lisänimi ”kananeus” on kreikan kielellä Κανανιτης, ja se on meidän kirjaimistoomme muutettuna ”kananites” [4]. Kanaanites tarkoittaa Kaanaanmaalla asuvia, kanaanilaisia,[5] joita olivat muun muassa foinikialaiset. Sana zelotes taas tarkoittaa selootteja, Rooman valtaa vastustaneista kapinallisia, "kiivailijoita", joilla oli 1. vuosisadalla oma juutalainen puolue. Sanaa selootit on käyttänyt alkujaan historioitsija Josefus kirjassaan "Bellum Iudaicum" noin 75-79. Kirjan kronologian mukaan sanaa käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 63 paikkeille sijoittuvien tapahtumien yhteydessä[6]. Sen perusteella on epäilty, että vielä vuonna 30 ei puoluetta tällä nimellä tunnettu. Tässä mielessä Josefusta tukisi myös Raamattu, jossa ei tällaisesta puolueesta ole mainintaa. On esitetty, että lisänimen "Kiivailija" (selootti) olisi antanut Simonille vasta evankeliumin kirjoittaja.lähde?

Catholic Encyclopediassa mainitaan, että apostoli Simon Kananeuksen on myös arveltu olleen sama henkilö kuin Markuksen evankeliumissa mainittu[7] Jeesuksen veli, joka katolisen käsityksen mukaan itse asiassa olikin Jeesuksen serkku tai Joosefin poika edellisestä avioliitosta.[8]

Perimätietoja ja legendoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simon Kananeus mainitaan Raamatussa vain apostolien nimiluetteloissa, mutta hänen myöhemmistä vaiheistaan on olemassa useita, osittain ristiriitaisiakin perimätietoja ja legendoja. Hänen on kerrottu saarnanneen evankeliumia muun muassa Palestiinassa[9], toisten tietojen mukaan myös Pohjois-Afrikassa[9], erityisesti Mauretanian provinssissa (nyk. Marokossa ja Egyptissä, sekä lisäksi Persiassa, Armeniassa ja Britanniassa.[10]

Erään kristillisen perimätiedon mukaan Simon Kiivailija olisi syntynyt Galilean Kaanaassa, ja hän olisi ollut sulhasena Kaanaan häissä, joissa Jeesus muutti veden viiniksi.[10] Johanneksen evankeliumista, joissa häistä kerrotaan[11], morsiamen ja sulhasen nimiä ei kuitenkaan mainita.

Myös Simonin kuolemasta on olemassa useita keskenään ristiriitaisia tietoja. Hänet on mahdollisesti ristiin­naulittu[9][10] tai toisten tietojen mukaan sahattu kappaleiksi[9], Hänen kuolinpaikkanaan mainitaan eri lähteissä muun muassa Jerusalem[9], Britannian Lincolnshire ja Abhasia.[10]. Etiopian kristityt ovat väittäneet, että hänet ristiin­naulittiin Samariassa, kun taas Justus Lipsiuksen mukaan hänet surmattiin Suanirissa Persiassa sahaamalla hänet kahtia.[12] Moses Chorensiksen mukaan hänet surmattiin Weriosphorassa Kaukasian Iberiassa.[12] Toisten tietojen mukaan hän olisi kuollut luonnollisen kuoleman Mesopotamian Edessassa.[13]

Simon taiteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Simon on väitetty sahatun kahtia, hänen attri­buuttinaan kirkollisessa taiteessa on usein saha.[9][10]

Simon populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rockoopperassa Jesus Christ Superstar Simon Kiivailija yrittää taivutella Jeesuksen nostattamaan kansan vihat roomalaisia miehittäjiä vastaan.

Stephen Adly Guirgisin näytelmässä The Last Days of Judas Iscariot Simon Kiivailija toimii todistajana Juudas Iskariotin puolesta kiirastulessa.

Televisiosarjassa Jeesus Nasaretilainen hänet kuvataan selottina ennen kuin hän liittyi apostoleihin.

Muistopäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisessa pyhimyskalenterissa Simon Kananeuksen ja Juudas Jaakobin pojan yhteinen muistopäivä on 28. lokakuuta. Sen mukaisesti päivä on myös Simon ja Simonin nimipäivä, ja ennen vuotta 1774 sitä vietettiin Suomessakin pyhäpäivänä.[14]. Sen sijaan ortodoksisessa kirkossa Simon Kananeuksen muistopäivä on 10. toukokuuta.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matt. 10:1-4 ja Mark. 3:14-19
  2. Luuk. 6:13-16 ja Ap.t. 1:13
  3. Raamattuhaku, Uskonkirjat.net
  4. Raamattuhaku
  5. Catholic Encyclopedia
  6. Bellum Iudaicum, Book II, Chapter 22:1 tai Juutalaissodan historia s. 265
  7. Mark. 6:3
  8. The Brethern of the Lord New Advent. Viitattu 28.10.2014.
  9. a b c d e f Veli Valpola (toim.): ”Apostolit”, Uusi tietosanakirja, 1. osa (A–ARB), s. 867–870. Tietosanakirja Oy, 1960.
  10. a b c d e f Simon Kiivailija (apostoli) ortodoksi.net. Viitattu 28.10.2014.
  11. Joh. 2:1-11
  12. a b Saint Simon the Apostle Catholic Encyclopedia, New Advent. Viitattu 28.10.2014.
  13. St. Simon of Zealot Catholic Online. Viitattu 28.10.2014.
  14. Oja, Heikki: Aikakirja, s. 166-167. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Simon Kananeus.