Apostoli (mormonismi)

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Osa artikkelisarjaa
Mormonismi


Historia

Joseph Smith
Ensimmäinen näky
Enkeli Moroni · Urim ja tummim
Oliver Cowdery · David Whitmer
Martin Harris · Sidney Rigdon
Brigham Young · Lucy Mack Smith

Uskomukset ja tavat

Jumala · Pelastussuunnitelma
Oppi kirkosta · Kaste
Konfirmaatio · Endaumentti
Sinetöinti · Pappeus
Avioliitto · Perhe
Moniavioisuus
Viisauden sana
Jumalanpalvelus · Sijaistoimitukset
Valmistavat toimitukset
Toinen voitelu

Pyhät tekstit ja muut julkaisut

Mormonin kirja
Kuningas Jaakon Raamattu
Oppi ja liitot · Kallisarvoinen helmi

Toimintatavat ja kulttuuri

Temppeli · Lähetystyö
Apujärjestö · Apuyhdistys
Alkeisyhdistys · Nuoret miehet
Nuoret naiset

Organisaatio ja johtaminen

MAP-kirkko · MAP-presidentti
Ensimmäinen presidenttikunta
Kahdentoista apostolin koorum
Apostoli · Seitsenkymmenet
Johtava piispakunta
Yleisauktoriteetit
Vaarna · Ylipappi
Piispa

Katso myös

Kritiikki · Jäsenmäärä
Mormonismi Suomessa


n  k  m
Teemasivu

Apostoli on Myöhempien aikojen pyhien liikkeessä korkein Melkisedekin pappeuden viroista ja samalla korkein pappeuden viroista ylipäänsä. Liikkeeseen kuuluvat kirkot ja yhteisöt katsovat nykyajan apostolien toimivan samalla valtuudella kuin Jeesuksen Kristuksen aikoinaan kutsumat apostolit. Apostolit ovat siis kirkon johtajia, heitä pidetään kirkon perustuksena, kun taas Jeesus Kristus on kirkon kulmakivi. Apostolit on myös kutsuttu Jeesuksen Kristuksen erityisiksi todistajiksi. Profeetta Joseph Smith vihki ensimmäiset apostolit ja loi apostolien koorumin 1835.

Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkossa, suurimmassa mormonistisessa yhteisössä, on tällä hetkellä viisitoista apostolia. Kaksitoista apostolia muodostaa kahdentoista apostolin koorumin. Sen yläpuolella on kirkon ensimmäinen presidenttikunta, jonka muodostavat kirkon presidentti ja hänen kaksi neuvonantajaansa. Myös he ovat yleensä apostolin viran haltijoita.

Periaatteessa kaikkien apostolien tulisi olla apostolien koorumin jäseniä. Käytännössä kirkossa on joskus vihitty myös apostoleita, jotka eivät kuitenkaan ole kuuluneet koorumiin.

Kirkon kaikkien apostolien katsotaan olevan, paitsi Kristuksen erityisiä todistajia, myös "profeettoja, näkijöitä, kääntäjiä ja ilmestyksensaajia". Heidän hallussaan on pappeuden avainten täyteys. Jokainen apostoli yksilönä on siis kykenevä johtamaan Kristuksen kirkkoa Jumalan Hengen johtamana, samoin kuin apostolit kollektiivisesti. Käytännössä kirkon apostolit ovat luovuttaneet kirkon johdon presidentille, ja vain hänen katsotaan saavan Jumalalta koko kirkkoa koskevia ilmoituksia. Muut apostolit voivat saada Jumalalta ilmoituksia, jotka auttavat heitä suorittamaan omia työtehtäviään kirkon hyödyksi.

Apostolit kokoontuvat tarvittaessa, yleensä kuitenkin vähintään kerran viikossa, Salt Laken temppelissä. Kaikki päätökset tehdään (tiettävästi) yksimieliseksi ja vasta, kun asian puolesta on rukoiltu. Apostolien koorumin ehkä tärkein tehtävä on valita kirkon uusi presidentti edellisen kuoltua. Käytännössä virkaan on Smithin kuoleman jälkeen aina valittu virkaiältään vanhin apostoli. Tällöin virkaiältään seuraavaksi vanhimmasta tulee yhtä lailla poikkeuksetta kahdentoista apostolin koorumin presidentti. Koska hänet kuitenkin kutsutaan usein presidentin neuvonantajaksi ja ensimmäisen presidenttikunnan jäseneksi, valitaan apostoleille myös virkaatekevä presidentti, joka yleensä johtaa puhetta kahdentoista apostolien koorumin kokouksissa.

Kahdentoista apostolin koorum on itseään täydentävä elin, eli apostolien kuoltua koorum valitsee tälle seuraajan. Periaatteessa kuka tahansa ansioitunut ja elämäntavoiltaan nuhteeton, avioliitossa elävä Melkisedekin pappeuden haltija voidaan kutsua apostoliksi. Yleensä kirkon presidentti asettaa hänet virkaansa rukouksen ja kätten päälle panemisen kautta. Hänen estyneenä ollessaan tämän hoitaa apostolien koorumin presidentti tai virkaatekevä presidentti. Kenellä tahansa apostoliksi kutsutulla ja vihityllä on kuitenkin valtuus tehdä tämä.

Sekä kirkon presidentin että apostoliksi kutsutun on saatava myös kirkon jäsenten tuki, ennen kuin he voivat ottaa viran vastaan. Yleensä heidät hyväksytään kirkon seuraavassa yleiskonferenssissa, joita pidetään kahdesti vuodessa. Myös vaarnakonferensseissa äänestetään kirkon ensimmäisen presidenttikunnan ja apostolien viroista. Käytännössä kaikki virkanimitykset menevät läpi.

Yleensä apostoliksi kutsutun edellytetään luopuvan maallisesta ammatistaan ja keskittyvän kokopäiväisesti kirkon palvelemiseen. Heidän odotetaan jättävän myös jäsenyytensä yhtiöiden, säätiöiden tai tämän tapaisten hallituksissa ja hallintoneuvostoissa, samoin poliittiset virkansa. Tästäkin on ollut poikkeuksia. 1960-luvulla kahdentoista apostolin koorumin jäsen ja kirkon myöhempi presidentti Ezra Taft Benson sai luvan ottaa vastaan Yhdysvaltain maatalousministerin viran presidentti Dwight Eisenhowerin hallituksessa. 1900-luvun alkupuolella Reed Smoot -niminen apostoli taas sai luvan ottaa vastaan senaattorin paikan Utahin edustajana Yhdysvaltain senaatissa.

Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon lisäksi myös useilla muilla mormonistisilla yhteisöillä on omia apostoleita ja kahdentoista apostolin koorumeita.

Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä