Oppi kirkosta (mormonismi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Osa artikkelisarjaa
Mormonismi

USVA headstone emb-11.svg

Historia

Joseph Smith
Ensimmäinen näky
Urim ja tummim· Oliver Cowdery
Martin Harris · David Whitmer
Brigham Young · Sidney Rigdon

Oppi ja rituaalit

Jumala · Pelastussuunnitelma
Oppi kirkosta · Kaste
Konfirmaatio · Endaumentti
Sinetöinti · Pappeus
Avioliitto · Perhe
Moniavioisuus
Viisauden sana
Jumalanpalvelus · Sijaistoimitukset
Valmistavat toimitukset

Pyhät tekstit ja muut julkaisut

Mormonin kirja · Raamattu
Oppi ja liitot · Kallisarvoinen helmi

Toimintatavat ja kulttuuri

Temppeli · Lähetystyö
Apujärjestö · Pyhäkoulu
Apuyhdistys · Alkeisyhdistys
Nuoret miehet · Nuoret naiset

Organisaatio ja johtaminen

MAP-kirkko · MAP-presidentti
Ensimmäinen presidenttikunta
Kaksitoista apostolia
Apostoli · Seitsenkymmenet
Johtava piispakunta
Yleisauktoriteetit
Vaarna · Ylipappi
Piispa

Katso myös

Kritiikki · Jäsenmäärä
Mormonismi Suomessa

n  k  m
Teemasivu

Myöhempien aikojen pyhien liikkeen teologian mukaan Jeesus Kristus perusti maan päällä ollessaan kirkon, jonka johtoon hän asetti kaksitoista apostolia ja uskoi sille evankeliumin täyteyden. Mormoniteologian käsityksen mukaan Kristuksen perustama kirkko kuitenkin luopui sen haltuun uskotusta totuudesta. Kirkon johtoon nousi palkattu pappisluokka, jolla ei kuitenkaan ollut niitä pappeuden valtuuksia, jotka Kristus oli kirkon johtamiseksi antanut. Kirkko sumensi Jumalan sanan ottamalla Raamatusta pois tärkeitä osia ja opetuksia. Se omaksui evankeliumin kanssa ristiriidassa olevia oppeja, kuten kolminaisuusopin, ja luopui alkukristillisyyteen kuuluneista opetuksista, kuten sijaistoimituksista kuolleiden puolesta. Tätä Kristuksen perustaman kirkon luopumista totuudesta kutsutaan mormoniteologiassa "suureksi luopumukseksi".

Mormoniteologian mukaan Kristuksen perustama alkuperäinen kristinusko turmeltui ja katosi maan päältä. Sen mukaan kaikissa kristillisissä kirkoissa ja yhteisöissä on hyvää, totuuden siemeniä ja osasia Kristuksen evankeliumista, mutta yksikään niistä ei opeta sitä oikein. Tämä koskee sekä katolista että protestanttista kristillisyyttä. Kristuksen perustama kirkko katosi siis maan päältä, eivätkä ihmiset voineet perustaa sitä uudelleen ilman valtuutta eli pappeutta ja suoraa ilmoitusta Jumalalta.

Mormonismin käsityksen mukaan Kristuksen kirkko palauettiin maan päälle 1820- ja 1830-luvulla. Kirkko palautettiin joukolla ilmestyksiä, joista ensimmäinen, nk. Ensimmäinen näky annettiin Joseph Smithille 1820. Siinä Jumala kertoi nuorelle Josephille, että kaikki maan päällä olevat kirkot olivat väärässä ja kauhistus Jumalan silmien edessä. Seuraavina vuosina Smith ja osa hänen läheisistään, kuten Oliver Cowdery, näkivät kertomansa mukaan useita näkyjä, joissa Jeesus Kristus, Elia, Johannes kastaja, Pietari, Johannes ja Jaakob ilmestyivät heille ja palauttivat heille maan päältä kadonneet pappeuden valtuudet sekä opettivat useita uskonnollisia totuuksia. Palautuksen keskeinen tapahtuma oli Kristuksen kirkon perustaminen 6. huhtikuuta 1830. Palautus jatkui temppelitoimitusten ilmoittamisella ja kirkon täydellisempänä järjestämisenä organisaationeen ja ohjelmineen. Luvatun palautuksen ja ns. aikojen täyttymisen armotalouden[1][2] voidaan katsoa täysin tapahtuneen kun Kristuksen toinen tuleminen aloittaa tuhatvuotisen rauhan ajan.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko samoin kuin muutkin mormonistiset ryhmittymät katsovat olevansa tuolloin perustetun kirkon legitiimejä seuraajia ja näin ollen edustavansa Jumalan kirkkoa maan päällä. MAP-kirkon käsityksen mukaan se on Kristuksen oikea kirkko, koska sillä on sama järjestys, sama pappeuden valtuus ja sama evankeliumi kuin Kristuksen aikoinaan perustamalla kirkolla. Sen mukaan kirkon tunnusmerkki on ennen muuta kirkon järjestys, joka on Uuden testamentin mallin mukainen. Kirkon johdossa on Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon presidentti, ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin koorum. Kirkolla on myös palautettu pappeus, sekä alempi Aaronin pappeus että ylempi Melkisedekin pappeus että niiden mukaiset valtuudet, esimerkiksi valtuus kastaa. Tärkeänä kirkon tunnusmerkkinä pidetään myös sitä, että Jumala johtaa kirkkoa elävän profeetan eli kirkon presidentin kautta.

Viittaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]