Isä meidän

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee rukousta. Veikko Aaltonen on ohjannut samannimisen elokuvan.
Vuorisaarna

Isä meidän eli Herran rukous[1] on kristinuskon tunnetuin rukous.

Rukous esiintyy Uudessa testamentissa kahteen kertaan. Matteuksen evankeliumissa rukous on osana Jeesuksen vuorisaarnaa[2]. Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus opetti sen hänen opetuslastensa kysyttyä, kuinka heidän tulisi rukoilla.[3]. Rukous on sittemmin ollut keskeinen rukous kristittyjen jumalanpalveluksissa ja yksityisessä rukouselämässä.

Suurin osa kristityistä teologeista on sitä mieltä, ettei Jeesus olisi itse käyttänyt rukousta, koska siinä erityisesti pyydetään anteeksiantoa synneistä. Jeesus ei kuitenkaan kristinuskon mukaan tehnyt koskaan syntiä. Jotkut ovat kuitenkin sitä mieltä, että Jeesus on halunnut samaistua ihmisten ahdinkoon ja rukoillut opetuslastensa puolesta, sillä rukouksessa pyydetään "anna meille meidän syntimme anteeksi", ei "anna minulle minun syntini anteeksi".

Rukouksen Matteuksen version lopussa oleva ylistysosa "Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen." puuttuu joistakin tekstilähteistä, mistä syystä monet epäilevät sen olevan tekstiin myöhemmin tehty liturginen lisäys. Toisaalta vastaavaa lisäystä ei ole tehty Luukkaan versioon. Lisäksi muutamissa tekstilähteissä on Luukkaan versio huomattavasti lyhyempi: lauseen "Isä meidän, joka olet taivaissa" paikalla on pelkkä sana "Isä"; lisäksi puuttuvat lauseet "Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa" ja "vaan päästä meidät pahasta". Lisäksi Matteuksen versiossa Jumalaa pyydetään antamaan velat, Luukkaan versiossa synnit anteeksi. Useimmat tekstilähteet sisältävät Matteuksen ja Luukkaan rukousten pidemmät muodot, eli edellä mainitut tekstin osat. Nykyisin eniten käytettyjen Uuden testamentin kriittisten tekstilaitosten tekstistä em. tekstin osat puuttuvat. Siksi ne puuttuvat monista raamatunkäännöksistä tai ovat merkityt hakasulkeilla. Vuoden 1992 raamatunsuomennoksesta edellä mainitut tekstin osat puuttuvat; Matteuksen ylistysosa on mainittu reunahuomautuksena. Vanhemmassa vuoden 1938 suomennoksessa näistä useimmat ovat mukana, mutta hakasulkeilla merkittyinä. Vanhemmat käännökset, joiden pohjatekstinä on nk. Textus Receptus, sisältävät edellä mainitut kohdat.

Rukousteksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käyttämä versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isä meidän, joka olet taivaissa
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä
meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
[Sillä sinun on valtakunta
ja voima ja kunnia iankaikkisesti.]
Aamen.

Hakasulkeissa oleva osa kuuluu doksologiaan.

Katolisen kirkon käyttämä versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille anteeksi velkamme,
niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Aamen.[4]

Yllä olevasta Isä meidän rukouksen muodosta käytetään myös nimitystä ekumeeninen sanamuoto, ja se on käytössä myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Tässä muodossa rukous esiintyy Matteuksen evankeliumissa sekä vuoden 1938 että vuoden 1992 raamatunsuomennoksissa.[2]

Teksti alkukielellä muinaiskreikaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Πάτερ ἡμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς
ἁγιασθήτω τὸ ὄνομά σου•
ἐλθέτω ἡ βασιλεία σου•
γενηθήτω τὸ θέλημά σου,
ὡς ἐν οὐρανῷ καὶ ἐπὶ τῆς γῆς•
τὸν ἄρτον ἡμῶν τὸν ἐπιούσιον δὸς ἡμῖν σήμερον•
καὶ ἄφες ἡμῖν τὰ ὀφειλήματα ἡμῶν,
ὡς καὶ ἡμεῖς ἀφίεμεν τοῖς ὀφειλέταις ἡμῶν•
καὶ μὴ εἰσενέγκῃς ἡμᾶς εἰς πειρασμόν,
ἀλλὰ ῥῦσαι ἡμᾶς ἀπὸ τοῦ πονηροῦ.
̓Αμήν.

Teksti on ortodoksisen kirkon maallikkojen käyttämässä muodossa. Loppudoksologia, joka eroaa hieman läntisessä perinteessä käytetystä, kuuluu vain pappien luettavaksi liturgiassa.

Teksti latinaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pater noster, qui es in caelis,
sanctificetur nomen tuum.
Adveniat regnum tuum;
fiat voluntas tua
sicut in caelo et in terra.
Panem nostrum cotidianum da nobis hodie;
et dimitte nobis debita nostra,
sicut et nos dimittimus debitoribus nostris.
Et ne nos inducas in tentationem.
Sed libera nos a malo.
(Quia tuum est regnum
et potentia et gloria
per omnia saecula.)
Amen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp), s. 1368, art. Isä meidän. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
  2. a b Matt. 6:9-13
  3. Luuk. 11:1-4
  4. Yleisimpiä rukouksia Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 29.1.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]