Pako Egyptiin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rembrandt, Pako Egyptiin, 1627
Osa artikkelisarjaa
Jeesuksen elämä
evankeliumien mukaan
Jeesuksen elämä

Pako Egyptiin on Matteuksen evankeliumissa kuvattu tapahtuma, jossa Joosef lähtee enkeliltä saamansa ohjeen mukaisesti Marian ja Jeesuksen kanssa Egyptiin pakoon Herodeksen järjestämää Betlehemin lastenmurhaa. Aiheesta kerrotaan laajemmin myöhemmissä apokryfisissä kristillisissä kirjoituksissa kuten Arabialainen lapsuusevankeliumi ja Tuomaan lapsuusevankeliumi. Matteuksen kertomus on ollut suosittu aihe kristillisessä taiteessa ja se esiintyy mm. useissa Jeesuksen syntymää ja Neitsyt Marian elämänvaiheita käsittelevissä teossarjoissa.

Matteuksen kuvaus tapahtumasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matteuksen evankeliumin toisen luvun alussa kerrotaan kuinka Itämaan tietäjät kertovat Herodekselle, että juutalaisten kuningas on syntynyt ja Herodes tästä pelästyneenä määrää kaikki Betlehemin alle kaksivuotiaat poikalapset surmattaviksi.[1] Matteuksen kuvaus varsinaisesta pakomatkasta Egyptiin on lyhyt:

»Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet." Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä. Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: "Egyptistä minä kutsuin poikani."(Uusi kirkkoraamattu, Matt 2:13-15)[2] »

Herodeksen kuoltua enkeli ilmestyy jälleen Joosefille Egyptissä ja Joosef muuttaa perheineen Nasaretiin.[3]

Kristillisiä tulkintoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herodes oli tunnetusti julma hallitsija, eikä siis ollut yllättävää, että hän päätti surmata lapsen, josta tulisi kuningas. Betlehem oli pieni kylä ja siellä asuvien 20-30 lapsen surmaaminen oli vain pieni osa Herodeksen hallitsijakaudellaan järjestämistä surmista.[4][5] Tästä Betlehemin lastenmurhaksi kutsutusta tapahtumasta ei kuitenkaan ole olemassa mitään historiallisesti luotettavaa mainintaa.[4]

Egypti oli luonnollinen pakopaikka, sillä useat juutalaiset olivat aiemminkin paenneet vaikeina aikoina Egyptiin ja tämän vuoksi jokaisessa Egyptin kaupungissa oli juutalainen siirtokunta.[4] Herodeksen määräysvalta ei yltänyt Egyptin puolelle, ja Egyptin raja sijaitsi tuolloin n. 150 kilometrin päässä Betlehemstä.[6]

Apokryfisen perinteen mukaan pako Egyptissä kesti vaihtelevasti vuodesta seitsemään vuoteen.[5].

Hoosean kirjassa lause "Egyptistä minä kutsuin poikani"[7] viitannee Israelin kansan historiaan eikä Jeesukseen, mutta Matteus omaan tyypilliseen tapaansa näkee pakomatkassa Hoosean profetian täyttymisen. Evankeliumissaan Matteus pyrkii kaikissa vähänkään mahdollisissa kohdissa viittaamaan Vanhaan Testamenttiin ja näin todistamaan juutalaisille, että Jeesus oli profetioissa luvattu messias.[4]

Taideteoksia aiheesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalauksia aiheesta Pako Egyptiin
Fra Angelico, n. vuodelta 1450
Caravaggio v. 1596-1597
Antonio da Correggio, vuodelta 1517
Nicolas Poussin v. 1657 tai 1658
  1. Matt 2:1–23
  2. Matt 2:13–15
  3. Matt 2:19–23
  4. a b c d Barclay, William: The Gospel Of Matthew Volume 1, s. 24-29. The Westminster Press, 1956. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.11.2014). (englanniksi)
  5. a b Alan Hugh McNeile: The Gospel According To St.Matthew, The Greek Text With Introduction, Notes, And Indices, s. 18-20. Macmillan and co lLmited, London, 1915. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.11.2014). (englanniksi)
  6. Crossway Bibles: ESV Study Bible. (Kartta ja kommentit sivuilla 1821-1823) Crossway Bibles, Wheaton, Illinois, 2008. ISBN 978-1-4335-0241-5 (englanniksi)
  7. Hoos. 11:1