Hoosean kirja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raamatun kirjat
Open bible 01 01.svg

1. Mooseksen kirja
2. Mooseksen kirja
3. Mooseksen kirja
4. Mooseksen kirja
5. Mooseksen kirja
Joosuan kirja
Tuomarien kirja
Ruutin kirja
1. Samuelin kirja
2. Samuelin kirja
1. kuninkaiden kirja
2. kuninkaiden kirja
1. aikakirja
2. aikakirja
Esran kirja
Nehemian kirja
Esterin kirja
Jobin kirja
Psalmien kirja
Sananlaskujen kirja
Saarnaajan kirja
Laulujen laulu
Jesajan kirja
Jeremian kirja
Valitusvirret
Hesekielin kirja
Danielin kirja
Hoosean kirja
Joelin kirja
Aamoksen kirja
Obadjan kirja
Joonan kirja
Miikan kirja
Nahumin kirja
Habakukin kirja
Sefanjan kirja
Haggain kirja
Sakarjan kirja
Malakian kirja

Matteuksen evankeliumi
Markuksen evankeliumi
Luukkaan evankeliumi
Johanneksen evankeliumi
Apostolien teot
Kirje roomalaisille
1. kirje korinttilaisille
2. kirje korinttilaisille
Kirje galatalaisille
Kirje efesolaisille
Kirje filippiläisille
Kirje kolossalaisille
1. kirje tessalonikalaisille
2. kirje tessalonikalaisille
1. kirje Timoteukselle
2. kirje Timoteukselle
Kirje Titukselle
Kirje Filemonille
Kirje heprealaisille
Jaakobin kirje
1. Pietarin kirje
2. Pietarin kirje
1. Johanneksen kirje
2. Johanneksen kirje
3. Johanneksen kirje
Juudaksen kirje
Johanneksen ilmestys

Hoosean kirja (hepreaksi ‏הושע הנביא‎) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 28. ja juutalaisten Tanakhin Nevi'imin kymmenes kirja. Kirja on pisin niistä profeetallisista kirjoista, jotka kirjoitettiin ennen Babylonin vankeutta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Profeetta Hoosea.

Hoosea profetoi Israelin kuningaskunnassa kuningaskunnan historian synkimmän ja melankolisimman vaiheen aikana, kun se kukistui 700-luvulla eaa. Kirjan alussa luetellaan sen tapahtumien sijoittuvan Juudan kuninkaiden Ussian, Jotamin, Ahaan ja Hiskian, ja Israelin kuninkaan Jerobeamin aikaan. Hoosea oli siis Jesajan aikalainen.

Hoosean elinaikana Israelin kuningaskunnan kuninkaat, heitä tukeneet ylimykset ja papit olivat jättäneet kansan tilaan, jossa he luopuivat Jumalan Mooseksen kirjoissa antamasta laista. Ihmisten synnit, mukaan lukien pappien ja hallitsijoiden synnit, sai aikaan suuren kansallisen katastrofin. Kirjassa mainittuja ja kritisoituja syntejä olivat muun muassa epäjumalien palvominen, epäpyhyys, murhat, haureus, väärät valat ja varkaudet. Epäjumalista palvottiin erityisesti Baalia, kanaanilaista hedelmällisyyden jumalaa. Muut synnit seurasivat tästä. Hoosea, kuten muutkin 700-luvun eaa. profeetat, julisti, että jos kansa ei luovu synneistään, Jumala sallii valtakunnan tuhoutua, ja kansa viedään vankeuteen Assyriaan, seudun tuon ajan suurimpaan valtioon.

Assyria valtasikin Samarian, Israelin kuningaskunnan pääkaupungin, vuonna 722 eaa. Kaikki ylimmän luokan jäsenet ja monet tavallisestakin kansasta otettiin sotavengeiksi ja vietiin pakkosiirtolaisuuteen.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjan keskeisin teema on, että Jumala rakastaa Israelia aivan kuten mies rakastaa vaimoaan. Tätä kuvataan Hoosean oman avioliiton vertauskuvalla.

Tämän teeman lisäksi kirjassa ovat kaksoisteemana Israelin kansan synnit ja tulossa oleva rangaistus synneistä. Vaikka Jumala rakastaakin Israelia, Israel ei ole palannut tähän rakkauteen. Tämän osoittivat koko ajan jatkunut epäjumalien palvonta sekä muut rikokset, kuten väkivalta ja seksuaaliset rikokset. Koska Israel ei ollut palannut Jumalan rakkauteen, Jumala karkottaisi heidät luotaan pakkosiirtolaisuuteen, aivan kuten Hoosea karkotti oman vaimonsa.

Tästä seuraa neljäs teema, Israelin palauttaminen maanpaosta. Maa tullaan valloittamaan ja kansa tullaan lähettämään pakkosiirtolaisuuteen — mutta jotkut tulevat palaamaan ja rakentamaan maan jälleen kerran. Jumala tulee ottamaan kansan omakseen ja kansa tulee olemaan uskollinen hänelle heidän Jumalanaan.

Sisällöltään kirja voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa sisältää luvut 1-3, ja se kuvaa symbolisesti Israelin kansan harjoittamaa epäjumalanpalvontaa. Hoosea nai Jumalan käskystä prostituoidun: "Mene ja ota portto vaimoksesi ja ota lapsiksesi ne lapset, jotka hän saa. Tämä maa on uskoton Herraa kohtaan, se on kuin portto, se palvelee vieraita jumalia".[1] Avioliiton ja haureuden vertauskuvat ovat Vanhassa testamentissa yleisiä kuvatessa Jumalan ja Israelin kansan välisiä suhteita.

Toinen osa sisältää luvut 4-14. Se on yhteenveto Hoosean saarnoista, jotka ovat täynnä tuomitsemista, uhkailuja, kehotuksia ja lupauksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
  • Hoosean kirja. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.
  • Hoosean kirja (1933, 1776 ja 1642). Finbible - suomalaisia raamatunkäännöksiä.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Calès, Jean Marie: Osee Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Book of Hosea