Toinen kuninkaiden kirja
Wikipedia
Toinen kuninkaiden kirja (hepreaksi ספר מלכים, Sefer Melachim) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun kahdestoista ja juutalaisten Tanakhin Nevi'imin kuudes kirja. Ensimmäinen ja Toinen kuninkaiden kirja sisältävät selonteon muinaisen Israelin ja Juudan kuningaskuntien kuninkaiden teoista.
[muokkaa] Sisältö
[muokkaa] Yhteenveto
- Ahasjan kuolema (2 Kun. 1)
- Elia otetaan taivaaseen, Elisa tulee hänen seuraajakseen (2)
- Jooram Israelin kuninkaana (3)
- Elisa profetoi ja tekee tunnustekoja (3-8)
- Jooram ja Ahasja Juudan kuninkaina (8-9)
- Jehu Israelin kuninkaana, Isebelin kuolema (10)
- Jehu hävittää Ahabin suvun ja Baalin palveluksen (10)
- Ataljan hirmuvalta (11)
- Joas ja Amasja Juudan kuninkaina, Jooahas ja Jerobeam II Israelin kuninkaina (12-14)
- Asarja ja Jootam Juudan kuninkaina, Sakarja, Sallum, Menahem, Pekahja ja Pekah Israelin kuninkaina (15)
- Aahas ja Hiskia Juudan kuninkaina (16-20)
- Manasse, Aamon, Joosia ja Jooahas Juudan kuninkaina (21-23)
- Joojakim ja Sidkia Juudan kuninkaina (23-25)
- Jerusalemin hävitys, Juuda viedään pakkosiirtolaisuuteen, pako Egyptiin (25)

