Baal

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Baal Collin de Plancyn teoksesta Dictionnaire infernal vuodelta 1862.
Ugaritilainen Baalin pronssiveistos. 14.-12. vuosisata eaa.

Baal, hepr. ”herra, hallitsija”, länsiseemiläisten kansojen korkein jumala, jumalten kuningas. Mytologian mukaan Baal oli viljan jumalan Dagonin ja Ašeran poika, ja hänestä tuli pääjumala sankaritekojensa vuoksi. Tämä tieto on löytynyt Ugaritista savitaulusarjasta. Baalista käytettiin myös nimeä Ras Šamra. Baalilla oli yhteys tasapainoon ja hedelmällisyyteen. Yhden tarinan mukaan Baal valitaan jumalten kuninkaaksi siksi, että asettui vastustamaan kaaosta, jota meren ja jokien vedet symboloivat. Baal voitti vedet ja asetti ne paikoilleen. Uhka oli pelottanut Elin, ylijumalan neuvoston, jumalia, minkä vuoksi he valitsivat Baalin ikuiseksi kuninkaaksi ja sai ikuisen hallitusvallan.

Jokaisella paikkakunnalla oli oma baalinsa, joka erosi toisista nimeen lisätyn paikannimen tai paikallisen jumalan erityisten ominaisuuksien perusteella.. Sikemissä palvottiin "Liiton Baalia", Baal-Berit [1], filistealaiset taas palvoivat "Kärpäs-Baalia", Baal-Zebub ("Beelsebub"). Melkart oli Tyyroksen kaupungin baal, Kemoš mooabilaisten jne. Nämä baalit olivat hedelmällisyyden jumalia. "Taivaan Baal" antoi sadetta. Baal-Hamman oli auringon jumala. Kanaanin maalla israelilaisten Jahven palvelu syrjäytti baalin palvonnan pyhät paikat, kulttitavat ja jumaluuskäsitteet.

Monet karthagolaiset nimet viittaavat Baaliin, esimerkiksi Hannibal ja Hasdrubal.

Raamatun mukaan Baal on kanaanilainen sademyrskyn ja hedelmällisyyden jumala. Baal oli epäjumala juutalaisten heimojen alkuaikoina Israelissa[2].

Tuomarien kirjassa syytetään israelilaisia Baalin palvonnasta ja Jahven hylkäämisestä. Ahabin kuninkaana ollessa Israelin valtio jopa tuki Baalin palvontaa. [3] Ahabin puoliso Isebel tuki Baalin palvontaa, mitä profeetta Elia Tisbeläinen vastusti. [4]

Juudasta tämän palvontamuodon kukisti kuningas Josia[2].

[muokkaa] Lähteet

  1. Tuom. 9:4
  2. 2,0 2,1 2. kuninkaiden kirja 23:1–25
  3. Raamatun salaisuudet, David Noel Freedman ja Thomas L. Robinson sekä muut, sivu 166, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki, 1994, ISBN 951-584-063-5, Printed in Germany
  4. Raamatun salaisuudet, David Noel Freedman ja Thomas L. Robinson sekä muut, sivu 172, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki, 1994, ISBN 951-584-063-5, Printed in Germany

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut