Miikan kirja
Wikipedia
Miikan kirja (hepreaksi מיכה) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 33. ja juutalaisten Tanakhin Nevi'imin viidestoista kirja.
[muokkaa] Historia
Perinteisesti profeetta Miikan ajatellaan kirjoittaneen kirjan Jotamin (742-735 eaa.), Ahaan (735-715 eaa.) ja Hiskian hallintokausilla (715-687 eaa.), noin vuosina 735-700 eaa. Miika oli yksi ensimmäisiä pienistä profeetoista.
Nykyisin suurin osa tutkijoista on vakuuttunut siitä, että Miika kirjoitti koko kirjan. Jotkut tutkijat laittavat kuitenkin enemmän materiaalista Miikan nimiin kuin toiset. Tutkijat ovat yleisesti yhtä mieltä siitä, että Miika kirjoitti luvut 1-3. Jotkut tutkijat katsovat, että luku 6 ja jotkut osat luvusta 7 ovat myös historiallisen Miikan kirjoittamia.
Luetellut hallintokaudet mahdollistavat Miikan toimineen profeettana enimmillään viidenkymmenen viiden vuoden aikana. Ei ole kuitenkaan todennäköistä, että hän olisi toiminut profeettana koko tämän ajan. Kirjan jakeissa 1:2-9 annettu viesti annettiin ennen Samarian tuhoa vuonna 721 eaa. Jeremian kirjassa oleva maininta vahvistaa hänen kytköksensä kuningas Hiskiaan: "Juudan kuninkaan Hiskian aikana esiintyi moresetilainen profeetta Miika" (Jer. 26:18). Samassa yhteydessä annetaan ymmärtää Miikan saavuttaneen menestystä puheillaan, sillä siinä kerrotaan kuningas Hiskian uskoneen häntä ja rukoilleen Jumalalta armoa.
[muokkaa] Sisältö
Kirja voidaan jakaa kolmeen osaan:
- Luvut 1-3 koostuvat pääosin tuomiota koskevista ennustuksista.
- Luvut 4-5 koostuvat toivoa koskevista ennustuksista.
- Luvut 6-7 alkavat tuomiolla ja siirtyvät sitten käsittelemään toivoa.
Luvuissa 1-3 Miika saarnaa pelkästään tuomiota. Tuomio nähdään Samarian tuhossa, Jerusalemin tulossa olevassa piirityksessä ja valtauksessa, ahneiden maanvaltaajien menettäessä maansa ja joutuessa Jumalan hylkäämäksi, väärien profeettojen häpeässä ja maan puhdistamisessa epäjumalien palvonnasta ja militarismista.
Luvuissa 4-5 Miika saarnaa toivosta ja rauhan valtakunnasta aikojen lopussa. Profeetta sanoo, että mainitut olot eivät kestäisi ikuisesti. Tuomio tulisi, mutta pelastettu, puhdistettu ja uskollinen jäännös tulisi selviämään. Daavidin sukua oleva uusi kuningas syntyisi Betlehemissä ja korvaisi nykyisen heikon kuninkaan valtaistuimella. Hän hallitsisi Jahven nimissä. Hänen kansansa eläisi rauhassa ja hän olisi suuri maailman loppuun saakka.
Luvuissa 6-7 Miika aloittaa tuomiolla ja siirtyy sitten käsittelemään toivoa. Alussa Jumalan kuvataan käyvän oikeutta Israelia vastaan. Miika kertoo, mitä Jumala vaatii kansaltaan: "Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen" (Miik. 6:8). Jumalan syytös tarkentuu jakeissa 6:9-16. Väkivalta, valhe, petokset ja kierot liiketoimet ovat valtoimenaan. Ne toisivat tuhon maahan. Viittaukset Omriin ja Ahabiin osoittavat, että samanlainen korruptio oli tuhonnut Israelin kuningaskunnan ja oli nyt leviämässä Juudan kuningaskuntaan.
Näin kirjan tarkoituksena on antaa ihmille toivoa ja uusi sydän, jolla he voivat elää Jumalan kansana pimenevässä maailmassa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Raamattu.uskonkirjat.net: Miikan kirja
- Radioraamattukoulu: Miikan kirja
- Olavi Peltola: Miikan kirja
- Finbible Miika 1933, 1776 ja 1642)
