Miikan kirja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raamatun kirjat
Open bible 01 01.svg

1. Mooseksen kirja
2. Mooseksen kirja
3. Mooseksen kirja
4. Mooseksen kirja
5. Mooseksen kirja
Joosuan kirja
Tuomarien kirja
Ruutin kirja
1. Samuelin kirja
2. Samuelin kirja
1. kuninkaiden kirja
2. kuninkaiden kirja
1. aikakirja
2. aikakirja
Esran kirja
Nehemian kirja
Esterin kirja
Jobin kirja
Psalmien kirja
Sananlaskujen kirja
Saarnaajan kirja
Laulujen laulu
Jesajan kirja
Jeremian kirja
Valitusvirret
Hesekielin kirja
Danielin kirja
Hoosean kirja
Joelin kirja
Aamoksen kirja
Obadjan kirja
Joonan kirja
Miikan kirja
Nahumin kirja
Habakukin kirja
Sefanjan kirja
Haggain kirja
Sakarjan kirja
Malakian kirja

Matteuksen evankeliumi
Markuksen evankeliumi
Luukkaan evankeliumi
Johanneksen evankeliumi
Apostolien teot
Kirje roomalaisille
1. kirje korinttilaisille
2. kirje korinttilaisille
Kirje galatalaisille
Kirje efesolaisille
Kirje filippiläisille
Kirje kolossalaisille
1. kirje tessalonikalaisille
2. kirje tessalonikalaisille
1. kirje Timoteukselle
2. kirje Timoteukselle
Kirje Titukselle
Kirje Filemonille
Kirje heprealaisille
Jaakobin kirje
1. Pietarin kirje
2. Pietarin kirje
1. Johanneksen kirje
2. Johanneksen kirje
3. Johanneksen kirje
Juudaksen kirje
Johanneksen ilmestys

Miikan kirja (hepreaksi ‏מיכה‎) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 33. ja juutalaisten Tanakhin Nevi'imin viidestoista kirja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisesti profeetta Miikan ajatellaan kirjoittaneen kirjan Jotamin (742-735 eaa.), Ahaan (735-715 eaa.) ja Hiskian hallintokausilla (715-687 eaa.), noin vuosina 735-700 eaa. Miika oli yksi ensimmäisiä pienistä profeetoista.

Nykyisin suurin osa tutkijoista on vakuuttunut siitä, että Miika kirjoitti koko kirjan. Jotkut tutkijat laittavat kuitenkin enemmän materiaalista Miikan nimiin kuin toiset. Tutkijat ovat yleisesti yhtä mieltä siitä, että Miika kirjoitti luvut 1-3. Jotkut tutkijat katsovat, että luku 6 ja jotkut osat luvusta 7 ovat myös historiallisen Miikan kirjoittamia.

Luetellut hallintokaudet mahdollistavat Miikan toimineen profeettana enimmillään viidenkymmenen viiden vuoden aikana. Ei ole kuitenkaan todennäköistä, että hän olisi toiminut profeettana koko tämän ajan. Kirjan jakeissa 1:2-9 annettu viesti annettiin ennen Samarian tuhoa vuonna 721 eaa. Jeremian kirjassa oleva maininta vahvistaa hänen kytköksensä kuningas Hiskiaan: "Juudan kuninkaan Hiskian aikana esiintyi moresetilainen profeetta Miika".[1] Samassa yhteydessä annetaan ymmärtää Miikan saavuttaneen menestystä puheillaan, sillä siinä kerrotaan kuningas Hiskian uskoneen häntä ja rukoilleen Jumalalta armoa.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja voidaan jakaa kolmeen osaan:

  1. Luvut 1-3 koostuvat pääosin tuomiota koskevista ennustuksista.
  2. Luvut 4-5 koostuvat toivoa koskevista ennustuksista.
  3. Luvut 6-7 alkavat tuomiolla ja siirtyvät sitten käsittelemään toivoa.
"Valjasta hevoset vaunujen eteen" (Miik. 1:13)

Luvuissa 1-3 Miika saarnaa pelkästään tuomiota. Tuomio nähdään Samarian tuhossa, Jerusalemin tulossa olevassa piirityksessä ja valtauksessa, ahneiden maanvaltaajien menettäessä maansa ja joutuessa Jumalan hylkäämäksi, väärien profeettojen häpeässä ja maan puhdistamisessa epäjumalien palvonnasta ja militarismista.

Luvuissa 4-5 Miika saarnaa toivosta ja rauhan valtakunnasta aikojen lopussa. Profeetta sanoo, että mainitut olot eivät kestäisi ikuisesti. Tuomio tulisi, mutta pelastettu, puhdistettu ja uskollinen jäännös tulisi selviämään. Daavidin sukua oleva uusi kuningas syntyisi Betlehemissä ja korvaisi nykyisen heikon kuninkaan valtaistuimella. Hän hallitsisi Jahven nimissä. Hänen kansansa eläisi rauhassa ja hän olisi suuri maailman loppuun saakka.

Luvuissa 6-7 Miika aloittaa tuomiolla ja siirtyy sitten käsittelemään toivoa. Alussa Jumalan kuvataan käyvän oikeutta Israelia vastaan. Miika kertoo, mitä Jumala vaatii kansaltaan: "Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen".[2] Jumalan syytös tarkentuu seuraavissa jakeissa.[3] Väkivalta, valhe, petokset ja kierot liiketoimet ovat valtoimenaan. Ne toisivat tuhon maahan. Viittaukset Omriin ja Ahabiin osoittavat, että samanlainen korruptio oli tuhonnut Israelin kuningaskunnan ja oli nyt leviämässä Juudan kuningaskuntaan.

Näin kirjan tarkoituksena on antaa ihmille toivoa ja uusi sydän, jolla he voivat elää Jumalan kansana pimenevässä maailmassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
  • Miikan kirja. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.
  • Miikan kirja (1933, 1776 ja 1642). Finbible - suomalaisia raamatunkäännöksiä.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Van Hoonacker, Albin: Book of Micheas Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Book of Micah