Samaria (kaupunki)
| Samaria | |
|---|---|
| Shomron Σαμάρεια |
|
 Samarian eli Sebasten arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Samaria |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Sebastia, Länsiranta, Palestiina |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 925 eaa.–600-luku jaa. |
| Kulttuuri |
israelilainen rautakausi antiikki |
| Valtakunta |
Israelin kuningaskunta Rooman valtakunta |
| Alue | Samaria, Palestiina |
| Aiheesta muualla | |
Samaria (hepr. שומרון, Shomron, m.kreik. Σαμάρεια, Samareia, lat. Samaria), myöhemmin Sebaste (m.kreik. Σεβάστη, Sebastē), oli muinainen kaupunki Palestiinassa nykyisellä Länsirannalla. Se oli 900–700-luvuilla eaa. Israelin kuningaskunnan pääkaupunki. Kaupungin arkeologinen alue sijaitsee nykyisen Sebastian palestiinalaiskylän länsilaidalla.[1][2][3]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Samarian kaupunki sijaitsi kukkulalla noin 60 kilometriä Jerusalemista pohjoiseen, suunnilleen Välimeren rannikon ja Jordanjoen puolessa välissä. Kaupungin paikka on noin yhdeksän kilometriä luoteeseen nykyisestä Nablusin kaupungista.
Ainakin ensimmäisellä vuosisadalla eli Uuden testamentin aikoihin Samaria oli myös kaupunkia ympäröivän Samarian maakunnan nimi. Alueella asui samarialaisten lahko, joka oli erkaantunut juutalaisuudesta. Maakunta ulottui Välimeren rannikolta Jordanjoelle ja käsitti nykyisen Länsirannan pohjoisosan sekä lähialueita myös nykyisen Israelin puolelta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaishistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Samarian perusti Israelin kuudes kuningas Omri noin vuonna 925 eaa. Ensimmäisen kuninkaiden kirjan mukaan hän osti Semer-nimiseltä mieheltä kukkulan kahdella talentilla hopeaa ja rakennutti sille kaupungin. Samaria oli ennen kaikkea Omrin palatsin paikka, mutta myös hänen pääkaupunkinsa.[2][3][4] Omrin pojat Ahab ja Jerobeam II linnoittivat ja kaunistivat kaupunkia. Ahab rakennutti sinne Baalin temppelin.[3] Profeetta Aamos kritisoi Samarian palatsin ylellistä elämänmenoa.[5]
Samariaa piiritettiin monet kerrat. Hasaelin johtama Syyrian armeija piiritti sitä pitkään Ahabin aikana noin vuonna 892 eaa., mutta kaupunki kesti piirityksen, mikä kertoo sen linnoitteiden voimakkuudesta. Assyrian kuninkaat Salmanassar V ja Sargon II valtasivat lopulta Samarian kolmivuotisen piirityksen jälkeen profeetta Hoosean aikana vuonna 721 eaa. Israelin heimot vietiin pakkosiirtolaisuuteen, josta nämä eivät koskaan palanneet, ja maahan asettui kaldealaisia asukkaita.[2][3]
Myöhemmin, Juudan kuningaskunnan asukkaiden Babylonin vankeuden päättymisen jälkeen, sieltä palanneita juutalaisia asettui asumaan myös Samariaan.[3] Aleksanteri Suuri valtasi kaupungin vuonna 332 eaa. Tämän jälkeen sinne asutettiin tuhansia makedonialaisia sotaveteraaneja. Useat hellenistiset kuninkaat valtasivat kaupungin hellenistisen kauden aikana. Vuonna 108 eaa. Johannes Hyrkanos valtasi kaupungin vuoden kestäneen piirityksen jälkeen ja tuhosi sen. Tämän jälkeen kaupungissa asui juutalaista väestöä.[1][2][6]
Roomalainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pompeius palautti Samarian juutalaisilta alkuperäisille asukkailleen hänen vallattuaan Palestiinan Roomalle vuonna 63 eaa. Samaria liitettiin aluksi Syrian provinssiin. Gabinius kunnostutti kaupunkia vuonna 57 eaa. Keisari Augustus antoi Samarian Herodes Suuren valtaan vuonna 30 eaa. Herodes rakennutti kaupungin uudelleen roomalaiseksi kaupungiksi ja antoi sille nimen Sebaste, mikä viittasi keisariin ja kunnioitti tätä; sebastē oli kreikkalaisen arvonimen sebastos (latinaksi augustus) feminiinimuoto.[1][2][6][7]
Kaupunki oli suurimmassa kukoistuksessaan Herodeksen aikana. Tuolloin se oli tämän tärkeimpiä tukikohtia, ja siellä hän muun muassa surmautti puolisonsa Mariamnen sekä kaksi poikaansa.[3] Kaupungin asukkaat olivat roomalaisella kaudella sekaväestöä. Herodes asutti sinne muun muassa vierasperäisiä sotaveteraaneja ja muuta väkeä yhteensä noin 6 000 henkeä. Näille annettiin viljelymaata kaupungin ympäriltä. Sebasten nimellä lyötiin omaa rahaa. Kaupunki tuhottiin ensimmäisessä juutalaissodassa 66–70 jaa., mutta rakennettiin tämän jälkeen uudelleen.[1][2][8]
Kristillisessä perinteessä kaupunkia pidettiin Johannes Kastajan vankeus-, surma- ja hautapaikkana. Perinne esiintyy ensimmäisen kerran Hieronymuksella. Tämä sijoitti paikalle myös Obadjan ja Elisan haudat.[2] Apostoli Filippos saarnasi ensimmäisenä Samariassa[9] ja kohtasi siellä Simon Noidan,[10] joskin joskus on katsottu, että kohta voisi ilmaisunsa puolesta viitata myös johonkin muuhun kaupunkiin Samarian alueella.[2][11]
Keisari Septimius Severus teki Sebastesta roomalaisen colonian vuonna 200. Varhaiskristillisellä kaudella kaupunki oli piispanistuin, ja sen piispa Marios tai Marinos (Marius, Marinus) mainitaan Nikean kirkolliskokouksen osanottajien joukossa vuonna 325. Kaupunki taantui myöhäisellä roomalaisella kaudella.[1][2]
Myöhempi historia ja kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisella bysanttilaisella kaudella Samaria oli vain pieni kaupunki. Sinne rakennettiin useita kirkkoja, muun muassa Johannes Kastajan hautana pidetylle paikalle. Kaupunki autioitui tai muuttui vain pieneksi kyläksi 600-luvulla tapahtuneen Palestiinan arabivalloituksen jälkeen.[1][3]
Samarian paikalla suoritettiin arkeologisia kaivauksia vuosina 1908–1910 ja 1931–1935.[1][5]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Samariassa oli linnoitettu akropolis eli linnavuori/yläkaupunki sekä alakaupunki.[1]
Israelilaisen rautakauden kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Omrin kuningashuoneen palatsi
Omrin kuningashuoneen palatsi sijaitsi israelilaisella rautakaudella Samarian akropoliin länsipäässä eli sen korkeimmalla kohdalla. Se oli kaksikerroksinen, ja siihen liittyi esi- ja sisäpihoja ja muun muassa vesiallas. Rakennus sijaitsi lähellä roomalaisaikaista Augustuksen temppeliä. Palatsista on kaivettu esiin sen perustusmuureja, joiden kivissä on foinikialaisten kivenhakkaajien tekemiä merkkejä.[3][5]
Palatsin alueelta on löydetty enemmän kuin 500 norsunluusirpaletta, joiden arvellaan olevan peräisin palatsissa olleesta, Vanhan testamentin mainitsemasta norsunluuhuoneesta, ja noin 70 ostrakonia, joissa on piirtokirjoituksia.[5] Palatsin lähellä on saattanut olla israelilaiskaudella temppeli samoin kuin Jerusalemissa.[3]
Hellenistis-roomalaisaikainen kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Akropolis ja muurit
Akropoliin muureihin lisättiin hellenistisellä kaudella 300-luvun eaa. lopussa pyöreät tornit. Yhtä tornia on säilynyt yli kahdeksan metrin korkeudelta. Muurien pääportti oli länsisivulla.[1] Roomalaisella kaudella akropoliin länsipäässä sijaitsi Herodeksen rakennuttama Augustuksen keisarikultille omistettu temppeli. Sen koko oli noin 35 × 24 metriä. Temppeli rakennettiin uudelleen keisari Septimius Severuksen kaudella. Kukkulalla olivat myös muun muassa Koren sekä Isiksen temppelit.[1][2]
Akropolis ympäröitiin laajemmalla muurilla kukkulan juurella 100-luvulla eaa. Tämän muurin paksuus oli yli neljä metriä, ja se ympäröi noin 230 × 120 metrin kokoisen alueen. Muurissa oli suorakulmaiset tornit. Roomalaisella kaudella koko kaupunki alakaupunki mukaan lukien ympäröitiin uudella muurilla, jonka sisään jäi noin 68 hehtaarin kokoinen alue. Koko kaupungin läpimitta oli nyt noin kilometri sekä pohjois-eteläsuunnassa että itä-länsisuunnassa.[1]
Roomalaisen kaupunginmuurin pääportti oli länsisivulla. Sitä suojasi kaksi pyöreää tornia, joiden halkaisija oli noin 14 metriä. Niitä on säilynyt noin 8–11 metrin korkeudelta. Toinen portti sijaitsi itäsivulla. Kaupungin halki kulki näiden porttien välillä pylväiköin reunustettu katu, jonka pituus oli noin 800 metriä ja leveys noin 12,5 metriä.[1]
Alakaupungin rakennukset
Kaupungin forum eli roomalaisaikainen tori sijaitsi akropoliin itäpuolella. Sen koko oli noin 128 × 72 metriä, ja se oli ympäröity kaikilta neljältä sivulta pylväiköillä. Forumin länsipuolella oli basilika, joka oli rakennettu 100-luvulla jaa. Sen koko oli noin 68 × 32 metriä, ja sen korinttilaista tyyliä edustaneet pylväät olivat noin kuusi metriä korkeita.[1][3]
Akropoliin koillisrinteessä sijaitsi roomalainen teatteri, joka rakennettiin 200-luvulla jaa. Sen halkaisija oli noin 65 metriä. Poikittaissuuntainen käytävä jakoi teatterin katsomon kahteen osaan, joista alemmassa oli 14 penkkiriviä. Pystysuuntaiset porraskäytävät jakoivat katsomon puolestaan seitsemään lohkoon. Kaupungin koillisosassa sijaitsi stadion, joka vaikuttaa kytkeytyneen Koren kulttiin.[1]
Muihin löydöksiin lukeutuu muun muassa maanalainen akvedukti, joka toi kaupunkiin vettä sen itäpuolella sijainneista lähteistä. Kaupungin kaakkoispuolelta on löydetty mausoleumi kooltaan 5,5 × 5,5 metriä. Se on ajoitettu 100–200-luvulle jaa. Muita hautoja on löydetty kaupungin itäpuolelta.[1]
Kaupungin lähellä ovat Johannes Kastajalle omistetun, vuonna 1165 rakennetun kirkon rauniot. Sen lähellä on näytetty myös Johannes Kastajan vankilaksi esitettyä, sisterniä muistuttavaa onkaloa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SAMARIA later SEBASTE Jordan/Israel”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Samaria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k Viro, Voitto: Pyhän maan matkaopas, s. 364-366. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1963.
- ↑ 1. Kun. 16:23–24
- ↑ a b c d Freedman, David Noel & Robinson, Thomas L. et al.: Raamatun salaisuudet, s. 169. Helsinki: Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, 1994. ISBN 951-584-063-5.
- ↑ a b Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 13.10.3, 15.4, 14.4.4, 5.3, 13.10.3, 15.3–4, Juutalaissodan historia (B. J.) 1.20.3, 1.156, 1.164.
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: σεβαστός, ή A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Josephus: Juutalaissodan historia (B. J.) 1.21.2.
- ↑ Ap.t. 8:5
- ↑ Ap.t. 8:9–15
- ↑ Vrt. Joh. 4:5
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Samaria Wikimedia Commonsissa
