Persefone

Dante Gabriel Rossettin maalaus Persefoneen roomalaisesta vastineesta Proserpinesta vuodelta 1874.

Persefone (muinaiskreikaksi Περσεφόνη) tai homeerisessa muodossaan Persefoneia, Eleusiin mysteereissä myös Kore (Κόρη, 'neito'), oli kreikkalaisessa mytologiassa kuolleiden valtakunnan valtiatar sekä Demeterin (maan, viljan ja hedelmien jumalattaren) tytär. Hänen roomalainen vastineensa on Proserpine Persefonea sanotaan kauniiksi, nuoreksi naiseksi, jota kaikki rakastivat.

Mytologian mukaan myös Haades halusi Koren itselleen ja kaappasi tämän mukaansa Manalaan. Demeter etsi tytärtään leppymättömästi ja kielsi kasveja kasvamasta kunnes tyttö löytyisi. Lopulta maan muuttuessa autiomaaksi ylijumala Zeus määräsi Haadeen vapauttamaan Persefonen, mutta tyttö ei saanut tuoda mitään mukanaan Manalasta.

Persefone oli kuitenkin ehtinyt syödä granaattiomenan siemenen eikä näin voinut vapautua täysin koskaan. Neito joutuu palaamaan aina kuudeksi (talvi)kuukaudeksi manalaan Haadeen vaimoksi, jolloin luonto kuolee äidin surusta. Loput kuusi (kesä)kuukautta hän saa viettää äitinsä kanssa maan pinnalla. Tarun mukaan tästä johtuivat siis vuodenajat. Tarun mukaan Persefonen leikatessa hiuksen päästään joku kuolee.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Persefone Wikimedia Commonsissa