Obadjan kirja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raamatun kirjat
Open bible 01 01.svg

1. Mooseksen kirja
2. Mooseksen kirja
3. Mooseksen kirja
4. Mooseksen kirja
5. Mooseksen kirja
Joosuan kirja
Tuomarien kirja
Ruutin kirja
1. Samuelin kirja
2. Samuelin kirja
1. kuninkaiden kirja
2. kuninkaiden kirja
1. aikakirja
2. aikakirja
Esran kirja
Nehemian kirja
Esterin kirja
Jobin kirja
Psalmien kirja
Sananlaskujen kirja
Saarnaajan kirja
Laulujen laulu
Jesajan kirja
Jeremian kirja
Valitusvirret
Hesekielin kirja
Danielin kirja
Hoosean kirja
Joelin kirja
Aamoksen kirja
Obadjan kirja
Joonan kirja
Miikan kirja
Nahumin kirja
Habakukin kirja
Sefanjan kirja
Haggain kirja
Sakarjan kirja
Malakian kirja

Matteuksen evankeliumi
Markuksen evankeliumi
Luukkaan evankeliumi
Johanneksen evankeliumi
Apostolien teot
Kirje roomalaisille
1. kirje korinttilaisille
2. kirje korinttilaisille
Kirje galatalaisille
Kirje efesolaisille
Kirje filippiläisille
Kirje kolossalaisille
1. kirje tessalonikalaisille
2. kirje tessalonikalaisille
1. kirje Timoteukselle
2. kirje Timoteukselle
Kirje Titukselle
Kirje Filemonille
Kirje heprealaisille
Jaakobin kirje
1. Pietarin kirje
2. Pietarin kirje
1. Johanneksen kirje
2. Johanneksen kirje
3. Johanneksen kirje
Juudaksen kirje
Johanneksen ilmestys

Obadjan kirja (hepreaksi ‏ספר עובדיה‎) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 31. ja juutalaisten Tanakhin Nevi'imin kolmastoista kirja. Obadjan kirja on Tanakhin ja Raamatun lyhin kirja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Obadja.

Kirjan kirjoittajana pidetään yleisesti profeettaa nimeltä Obadja, joka tarkoittaa "Herran palvelija (tai palvoja)". Kirjan kirjoitusajankohdasta ei ole tutkijoiden keskuudessa yksimielisyyttä. Se on vaikea päätellä, koska Obadjan henkilöllisyydestä, perheestä tai kirjan ulkopuolisesta historiallisesta kontekstista ei ole tietoja. Ajoitus täytyy siksi päätellä profetiasta itsestään.

Kirjan sisältö käsittelee Edomin valtakunnan tuhoa, koska se ei avustanut Israelia sodassa. Tämä voi sijoittua kahteen historialliseen tilanteeseen. Ensimmäinen ajoittuu vuosiin 853 - 841 eaa., jolloin filistealaiset ja arabit valtasivat Jerusalemin kuningas Joramin aikana. Tästä tapahtumasta kertovat 2 Kun. 8:20-22 ja 2 Aikak. 21:8-20. Toinen ajoittuu vuosiin 605 - 586 eaa., jolloin Babylonin kuningas Nebukadressar II hyökkäsi Jerusalemiin. Tämä johti israelilaisten pakkosiirtolaisuuteen eli Babylonin vankeuteen.

Ensin mainitussa tapauksessa Obadja olisi profeetta Elisan aikalainen, toisessa tapauksessa puolestaan profeetta Jeremian aikalainen. Suurin osa tutkijoista kannattaa jälkimmäistä ajoitusta, koska Obadjan kirjan jakeet 1-9 vastaavat Jeremian kirjan jakeita 49:7-22. Jeremian kirjan kohtaus sijoittuu kuningas Jojakimin neljännelle hallitusvuodelle (604 eaa.), ja näin Obadja näyttää viittaavan Nebukadressar II:n toimeenpanemaan Jerusalemin tuhoon vuonna 586 eaa. Kuitenkin myös toisella vaihtoehdolla on kannattajansa. Osa tutkijoista kannattaa jopa kokonaan muita ajoituksia.

On todennäköisempää, että sekä Jeremia että Obadja hyödynsivät yhteistä, tuntematonta lähdettä, kuin että Jeremia olisi hyödyntänyt aikaisempaa Obadjan kirjaa lähteenään. Obadjan kirjan jakeissa 10-21 on myös paljon materiaalia, joita Jeremia ei käytä, mutta jotka olisivat sopineet hänen tarkoitusperiinsä hyvin, jos ne vain olisivat olleet hänen saatavillaan.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Obadjan kirja luetaan pieniin profeetoihin lyhyytensä vuoksi. Kirja käsittä ainoastaan yhden luvun, jota ei ole numeroitu, ja jossa on vain 21 jaetta.

Kirjan yhdeksän ensimmäistä jaetta kertovat ennustuksen Herran Edomin maassa toimeenpanemasta täydellisestä tuhosta. Obadja kirjoittaa, että tuho tulee olemaan niin täydellinen, että se on jopa pahempi kuin yöllä tuleva varas, sillä varaskaan ei tuhoa kaikkea. Herra tulee sallimaan kaikkien Edomin liittolaisten kääntyä tätä vastaan ja ajaa Edom pois omasta maastaan.

Jakeet kymmenestä neljääntoista kertovat syyn näin ankaraan rangaistukseen. Kun Israelin, Jumalan valitun kansan, kimppuun hyökättiin, Edom kieltäytyi auttamasta ja käyttäytyi täten kuin vihollinen. Vielä pahempaa oli se, että Israel ja Edom jakoivat yhteisen verilinjan, koska niiden perustajat Jaakob ja Eesau olivat veljeksiä. Sukulaisen hylkäämisen vuoksi Edom peitettäsiin häpeään ja tuhottaisiin ikuisiksi ajoiksi. Viimeiset jakeet, jakeet 15-21, kuvaavat Israelin paluuta ja Edomilaisten poispyyhkimistä. Jae 18 sanoo, ettei Eesaun heimosta ole yhtään selvinnyttä, kun tuho on lopussa. Israelista tulee pyhä paikka, ja sen kansa palaa maanpakolaisuudesta ja asuttaa edomilaisten kerran asuttaman maan. Viimeinen jae, jae 21, sijoittaa Herran kuninkaaksi, joka hallitsee yli kaikkien Edomin vuorten.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raamattu. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
  • Obadjan kirja. Suomenkieliset käännökset (1992, 1933 ja 1776), useita muita käännöksiä sekä hepreankielinen alkuteksti (Biblia Hebraica). Uskonkirjat.net.
  • Obadjan kirja (1933, 1776 ja 1642). Finbible - suomalaisia raamatunkäännöksiä.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gigot, Francis: Abdias Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Book of Obadiah