Nebukadressar II

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
William Blaken Nebukadressar (1795), käsin väritetty etsaus.[1]

Nebukadressar II (tunnetaan myös nimellä Nebukadnessar II; hepreaksi ‏נְבוּכַדְנֶצַּר‎ Nəḇūḵaḏneṣṣar; muinaiskreikaksi Ναβουχοδονόσωρ Naboukhodonósôr; arab. {{{1}}}‎ نِبُوخَذنِصَّر nibūḫaḏniṣṣar) (vallassa n. 605 eaa.562 eaa.) oli Uus-Babylonian valtakunnan merkittävin hallitsija. Nebukadressar on tunnettu Juudan ja Jerusalemin valloituksistaan, joista sai alkunsa juutalaisten pakkosiirtolaisuus, ns. Baabelin vankeus, sekä monumentaalisista rakennustöistään pääkaupungissaan Babylonissa.

Nebukadressar rakennutti Ištarin portin. Legendan mukaan hän rakennutti myös Babylonin riippuvat puutarhat (rinnepuutarhat), yhden maailman seitsemästä ihmeestä, jotta hänen vuoristomaasta kotoisin oleva vaimonsa Amyitis tuntisi olonsa kotoisammaksi. Riippuvia puutarhoja ei välttämättä ole koskaan ollut oikeasti olemassa. [2]

Akkadinkielinen nimi, Nabû-kudurri-uṣur, tarkoittaa "Oi jumala Nabu, suojele esikoispoikaani". Nabu on Babylonian viisauden jumala ja Marduk-jumalan poika. Omissa teksteissään Nebukadressar kuvaa itseään Nabun rakastamaksi ja suosikiksi.[3][4] Hänen nimensä on aiemmin väärin tulkittu tarkoittavan "Oi Nabu, suojele kudurruani",[5] missä yhteydessä kudurru tarkoittaa kiveen kaiverrettua maanomistuskirjaa. Kuitenkin hallitsijan arvonimessä kudurru tarkoittaa lähinnä esikoispoikaa tai vanhinta poikaa.[6]

Vanha testamentti kuvaa, että Jumala vei Nebukadressarilta vallan ja syöksi hänet eläinten keskuuteen seitsemäksi vuodeksi kunnes hän oppisi, että Jumala antaa vallan kenelle haluaa. Tuon seitsemän vuoden kuluttua Nebukadressar parani ja hänelle annettiin takaisin hänen paikkansa Babylonin hallitsijana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hugh Honour, John Fleming: Maailman taiteen historia, s. 658–659. Helsinki: Otava, 2006 (3. suom. painos). ISBN 978-951-1-16753-2.
  2. Heli Paalumäki: Kuviteltu ihme? - Babylonin riippuvat puutarhat. Teoksessa Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta (toim. Eero Kuparinen). Historian laitoksen julkaisuja n:o 48. Turku: Turun yliopisto, Historian laitos, 1999. ISBN 951-29-1383-6. Artikkelin verkkoversio (html) (viitattu 23.2.2010).
  3. Harper, R. F. lainaus Peet, Stephen Denison (toimittaja). 1900. “Editorial Notes,” The American Antiquarian and Oriental Journal. New York: Doubleday, vol. XXII, May and June, p. 207.
  4. Lamb, Harold. 1960. Cyrus the Great. New York: Doubleday, p. 104.
  5. Schrader, Eberhard. 1888. The Cuneiform Inscriptions and the Old Testament ("Nuolenpääkirjoitukset ja Vanha Testamentti"). Lontoo: Williams and Norgate, p. 48 (alaviite).
  6. Chicago Assyrian Dictionary sub Kudurru Ca5'