Enkeli

Wikipedia

Arkkienkeli Mikael Guido Renin maalauksessa.

Enkeli (kreikaksi angelos, sanansaattaja) on Raamatussa Jumalan tahdon ilmoittajana esiintyvä taivaallinen henkiolento. Enkelit kuuluvat juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin. Myös uusissa uskonnollisissa henkisyyttä korostavissa liikkeissä (kuten New Age) viitataan usein enkeleihin.

Enkelit toimivat joko Jumalan sanansaattajana, jolloin enkelit tuovat ihmisille ilmoituksia Jumalalta, tai taivaallisena hoviväkenä tai sotajoukkona. Taiteesa enkelit kuvataan usein naisina tai naismaisina hahmoina. Vanhassa testamentissa enkelit kuvataan joskus yksinkertaisesti "miehinä", joskus myös "ruhtinaina".

Antiikin taiteen vaikutuksesta kirkkotaiteessakin enkeleille alettiin jossain vaiheessa maalata siivet, jotta heidät voisi erottaa kuolevaisista. Vanhimmissa enkeleitä kuvaavissa teoksissa enkelit ovat kuitenkin parrattomia nuoria miehiä. Enkeleiden ajateltiin koostuvan valosta ja eetteristä.

Joidenkin lähteiden mukaan enkelien hierarkiaan kuuluu yhdeksän luokkaa. Dante mainitsee runoelmassaan Jumalainen näytelmä ne seuraavassa järjestyksessä (suom. Elina Vaara): serafit, kerubit, istuimet, mahdit, voimat, vallat, päät, arkkienkelit ja viesti-enkelit. Dante tukeutui Pseudo-Dionysios Areopagitan enkelioppiin. Tämä kirjoitti teoksen Taivaalliset hierarkiat, joka pohjautuu Raamatussa mainittuihin enkeliryhmiin. Enkelit jakautuvat Dionysioksen mukaan kolmeen hierarkiaan, joissa kussakin on kolme kuoroa.

Tunnetuimmat enkeliryhmät ovat:

[muokkaa] Nimeltä tunnettuja enkeleitä

Enkeliveistos Kalevankankaan hautausmaalla.

[muokkaa] Angelologia

Systemaattisesti esitettyä käsitystä enkeleistä kutsutaan angelologiaksi eli enkeliopiksi. Jo juutalaisuuteen on sisältänyt uskonnon sisäinen loogisesti järjestetty käsitys enkeleistä. Tätä on sittemmin kehittänyt sekä kristillinen kirkko että islam.

Kristinuskoon sisältyviä käsityksiä enkeleistä eli angelologiaa voi tutkia teologisista oppiaineista dogmatiikassa.