Pyhimyskalenteri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Käsikirjoitusfragmentti keskiaikaisesta pyhimykalenterista Turun dominikaanikonventista noin vuosillta 1340-1360.

Pyhimyskalenteri on perinteinen kristillinen tapa jakaa kirkkovuosi yhdistämällä vuoden kaikki päivät yhteen tai useampaan pyhimykseen, ja juhlimalla päivää pyhimyksen muistopäivänä. Tapa sai alkunsa varhaiskristillisestä tavasta muistaa marttyyreitä näiden kuolinpäivänä. Kun tunnustettujen pyhimysten määrä kasvoi antiikin ajan loppupuolella ja varhaiskeskiajalla, periaatteessa vuoden jokainen päivä oli omistettu jollekin pyhimykselle.

Varhaiset kristityt viettivät yleisen tavan mukaisesti merkki­henkilöiden muisto­päiviä näiden syntymä­päivinä. Tätä arvosteli kuitenkin ankarasti muun muassa kirkkoisä Origenes[1] joka piti sitä pakanallinen tapa, sillä ainoat henkilöt, joiden Raamattu mainitsee viettäneen syntymä­päiväänsä, olivat pakanoita kuten Egyptin faaraot[2] sekä kuningas Herodes Antipas[3][4] Lisäksi Origines oli sitä mieltä, että koska ihminen syntyy peri­synnin saastuttamana, ei ihmisen syntymä ole juhlimisen arvoinen tapahtuma.[1]

Varsinkin viimeksi mainitun perustelun kirkon­miehen ottivat vakavasti, ja se johtikin siihen, että kirkollisiksi juhla­päiviksi hyväksyttiin vain kolmen henkilön syntymä­päivät, nimittäin Jeesuksen ja Neitsyt Marian, joiden katsottiin syntyneen ilman peri­syntiä,[1][5]. Näiden henkilöiden todellisia syntymä­päiviä ei tosin tunneta, mutta jo 300-luvulla Jeesuksen syntymän juhla­päivää alettiin viettää 25. joulukuuta (joulu), Johannes Kastajan 24. kesäkuuta (juhannus) ja Marian 8. syyskuuta.[1] Sitä vastoin apostolien, marttyyrien ja kirkko­isien ja myöhemmin muidenkin pyhimysten muistopäiviä alettiin viettää heidän kuolinpäivinään, jolloin heidän katsottiin syntyneen synneistä puhdistuneina uuteen, iankaikkiseen elämään taivaassa.[1]

Alla olevaan pyhimyskalenteriin on koottu merkittävimpien pyhimysten muistopäiviä eri maiden pyhimyskalentereista enimmäkseen katolisen kirkon kalenterien mukaisesti. Kalenterin juhlapäivät on luokiteltu eriarvoisiksi juhliksi. Katolisessa kirkossa arvot ovat, suurimmasta pienimpään, juhlapyhä (sollemnitas), juhla (festum), muistopäivä (memoria obligatoria) ja vapaaehtoinen muistopäivä (memoria ad libitum).

Erityisesti Pohjoismaissa nimipäivät jatkavat pyhimyksille omistettujen päivien perinnettä.[1]

Tammikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Kustaa Vilkuna: ”Kenen nimipäivä ja miksi?”, Suui nimipäiväkalenteri, s. 9–10. Otava, 1969.
  2. esim. 1. Moos. 40:20
  3. Matt. 4:3-12
  4. Mark. 6:17-29
  5. Luuk. 1:13-15

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]