Pyhäpäivä
Tätä sivua ei ole Pyhäpäivä on sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä.[1] Pääsääntöisesti pyhäpäivä on työelämässä yleinen vapaapäivä, joskin 2000-luvulla sunnuntain merkitys pyhä-/vapaapäivänä on muuttunut rajusti.
Almanakoissa pyhäpäivät merkitään tavallisesti punaisella. Arkipyhiksi sanotaan juhlapäiviä, jotka yleensä sijoittuvat muulle viikonpäivälle kuin sunnuntaiksi. Osa niistä on kiinteänä viikonpäivänä (tai kiinteänä päivämääränä, jolloin ne joinakin vuosina kuitenkin sattuvat sunnuntaiksi).
Suomessa kirkolliset juhlapäivät on lueteltu kirkkolain 4. luvun 3 §:ssä seuraavasti:
- ”Kirkolliset juhlapäivät
- Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.
- Juhlapäivien aika määräytyy niin kuin läntisessä kristikunnassa vanhastaan on ollut tapana. Kuitenkin juhannuspäivää vietetään kesäkuun 19 päivää seuraavana lauantaina ja pyhäinpäivää lokakuun 30 päivää seuraavana lauantaina.”
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luettelo Suomen pyhäpäivistä
[muokkaa] Kirkolliset juhlapäivät
- Uudenvuodenpäivä
- Loppiainen
- Kiirastorstai (ei määritellä viralliseksi juhla- tai vapaapäiväksi)
- Pitkäperjantai
- Pääsiäispäivä
- Toinen pääsiäispäivä eli pääsiäismaanantai
- Helatorstai
- Helluntai
- Juhannuspäivä
- Pyhäinpäivä
- Joulupäivä
- Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä
Näistä pääsiäispäivä ja helluntai ovat aina sunnuntaina, pitkäperjantai aina perjantaina, toinen pääsiäispäivä aina maanantaina, helatorstai aina torstaina sekä juhannuspäivä ja pyhäinpäivä aina lauantaina. Muut ovat niin sanottuja arkipyhiä, paitsi kiinteänä päivämääränä vietettävän juhlapäivän sattuessa sunnuntaiksi.
[muokkaa] Sunnuntait
Sunnuntai on aina pyhäpäivä. Pääsiäispäivä ja helluntai ovat aina sunnuntaina, mutta ne mainitaan kirkkolaissa myös kirkollisten juhlapäivien luettelossa. Lisäksi seuraavilla sunnuntaipäivillä on erityisnimi, ja moniin niistä liittyy myös yleisiä juhlaperinteitä.
- Adventtisunnuntait
- Kynttilänpäivä
- Laskiaissunnuntai
- Marian ilmestyspäivä
- Palmusunnuntai
- Pyhän Kolminaisuuden päivä
- Kirkastussunnuntai
- Mikkelinpäivä
- Tuomiosunnuntai
[muokkaa] Muut lakisääteiset juhlapäivät
Näistä on säädetty erityislait, ja ne rinnastetaan lainsäädännössä monessa suhteessa kirkollisiin juhlapäiviin. Pyhäpäivien tavoin nekin yleensä merkitään almanakkoihin punaisella. Näistä vain itsenäisyyspäivä on lain mukaan palkallinen vapaapäivä. Työehtosopimuksesta riippuen muutkin pyhäpäivät saattavat olla palkallisia vapaapäiviä.
[muokkaa] Yleisesti vapaapäivinä vietettävät aattopäivät
Nämä eivät almanakan mukaan ole pyhäpäiviä (paitsi sattuessaan sunnuntaiksi), mutta lähinnä työehtosopimusten nojalla nekin ovat useimmilla työpaikoilla palkallisia vapaapäiviä. Kaupat ovat silloin yleensä kuitenkin auki klo 12 saakka.
[muokkaa] Pyhäpäivän maallinen merkitys
Pääsääntöisesti suuret kaupat eivät saa olla auki pyhäpäivänä. [2]
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka.lähde?
[muokkaa] Historiaa
Ennen vuotta 1774 Suomessa olivat pyhäpäiviä myös apostolien muistopäivät, kiirastorstai sekä kolmas ja neljäs joulu-, pääsiäis- ja helluntaipäivä. Lisäksi kynttilänpäivä, mikkelinpäivä ja pyhäinmiestenpäivä olivat kiinteinä päivämäärinä 2. helmikuuta, 29. syyskuuta ja 1. marraskuuta, mutta tuolloin ne siirrettiin sunnuntaihin.
Vuonna 1955 siirrettiin sitä ennen aina 25. maaliskuuta vietetty Marian ilmestyspäivä sunnuntaihin sekä 24. kesäkuuta vietetty juhannuspäivä lauantaihin. Samalla siirrettiin myös pyhäinmiestenpäivä lauantaihin ja sen nimi muutettiin pyhäinpäiväksi.
Vuonna 1973 siirrettiin loppiainen ja helatorstai lauantaihin, ja viimeksi mainittu sai nimen Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Samalla poistettiin myös toinen helluntaipäivä, mutta edeltävä lauantai muutettiin pyhäpäiväksi nimellä helluntain valmistuspäivä. Vuonna 1992 loppiainen ja helatorstai palautettiin entisille päivämäärilleen ja helluntain valmistuspäivä lakkautettiin.[3].
Juutalaisuudessa "arkipäiviä" ovat perinteisesti kaikki muut päivät paitsi lauantai, joka on juutalaisten pyhäpäivä eli sapatti. Sapatti on lauantaina, koska se on juutalaisen viikon viimeinen päivä. Nykyään monet ovat kuitenkin tottuneet pitämään sapattia sunnuntaina.[4]
[muokkaa] Arvostelua
Ateistien etujärjestöjen kuten Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kirkolliset juhlapäivät virallisessa kalenterissa loukkaavat ajatuksenvapautta ja valtion puolueettomuutta uskontojen suhteen. Evankelis-luterilaiset juhlapäivät on poistettava valtakunnallisten vapaapäivien joukosta osana kirkon ja valtion eroa.[5][6]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista 27.11.2009/945 Finlex
- ↑ Oja, Heikki: Aikakirja, s. 165-167. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5.
- ↑ http://www.netikka.net/mpeltonen/sapatti.htm
- ↑ Hartikainen, Erkki: Raportti uskonnonvapaudesta 2. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1980.
- ↑ Viite: 34/041/1998 Lausuntopyyntönne uskonnonvapauskomitean mietinnöstä (06.04.2001) Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 23.5.2010.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- http://www.qppstudio.net/publicholidays.htm Luetteloja eri maiden pyhäpäivistä
- Pyhäpäivät sähköiseen kalenteriin
