Luonnonuskonto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
Käsitykset
Animismi · Samanismi · Pakanuus
Panteismi · Polyteismi
Luonnonuskonto
Uskonnot
Aasainusko  · Suomenusko
Helleeninusko · Wicca
Romuva · Taarausko
Suuntauksia
Rekonstruktionismi ·
Uussamanismi
Noituus

malline: näytä  keskustele  muokkaa

Luonnonuskonto on luonnonpalvontaan perustuva uskonto.[1] Luonnonuskontojen kannattajat katsovat edustavansa henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvia uskontoja ja elämäntapoja. Suurimpana yhteisenä tekijänä eri luonnonuskontojen välillä pidetään kunnioitusta luontoa ja sen kiertokulkua kohtaan. Ihminen nähdään osana tätä kiertokulkua: ihminen ei ole luonnosta erillinen eikä sitä ylempänä tai alempana.[2]

Suurin osa luonnonuskonnoista perustuu vanhoihin, kristinuskoa edeltäviin uskontoihin kansanperinteen tai ennallistamisen kautta. Luonnonuskonnoiksi luetaan esimerkiksi aasainusko, wicca, uussamanismi, druidismi ja perinteisen suomalaisen uskonnon harjoittaminen. Luonnonuskovaisten keskuudessa on yleistä panteismi eli kaikkeuden pitäminen pyhänä tai animismi eli käsitys kaiken sielullisuudesta. Kolmas näkemys on polyteismi, usko että jumalalla on useita ilmenemismuotoja tai että on useita eri jumalia, jotka edustavat luonnon ja elämän eri puolia, kuten miehisiä ja naisellisia.[2]

Luonnonuskonnon käsite ei ole yksiselitteinen, eivätkä kaikki uuspakanalliset uskonnot ole luontokeskeisiä. Esimerkiksi germaanisiin ja skandinaavisiin perinteisiin pohjautuvissa suuntauksissa uskonnon muut merkitykset saattavat olla ulkoista luontoa keskeisempiä.[3]

Luonnonuskonnot itä-Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baltian ja Venäjän luonnonuskontojen edustajat saattavat kutsua uskontojaan omauskoksi tai maauskoksi.[4] Viron väestöstä yksitoista prosenttia on valtion teettämässä kyselyssä kertonut harjoittavansa maavaldia. Valtio on rauhoittanut useita satoja pyhiä luonnonkohteita, jotka ovat yleensä puita tai lähteitä. Maavalla Kodan edustamassa maauskossa keskeisiä juhlapäiviä ovat auringonkiertoon liittyvät tasaus- ja seisauspäivät.[5]

Luonnonuskonnot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa toimii vuonna 1998 perustettu Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry, joka on tarkoitettu luonnonuskovaisille ja luonnonuskonnoista kiinnostuneille. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdistävänä tekijänä luonnonuskontojen harjoittajien välillä sekä parantaa luonnonuskontojen tuntemusta ja yhteiskunnallista asemaa Suomessa. Yhdistys haluaa myös tukea luontoa kunnioittavaa elämäntapaa.[6] Luonnonuskontoja edustaa Suomessa myös vuonna 1999 perustettu Pakanaverkko-yhdistys sekä 2007 perustettu suomenuskoisten yhdistys Taivaannaula.[7][2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. a b c Mitä ovat luonnonuskonnot? Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys. Viitattu 27.5.2009.
  3. Potinkara, Nika: Postmodernit pakanat (PDF) (Jargonia-verkkojulkaisusarja 12) 4.9.2007. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos. Viitattu 3.6.2009.
  4. Sallamaa, Kari: Pakanuus palasi takaisin omauskona Soome-Ugri Rahvaste Infokeskus. Viitattu 16.1.2009.
  5. Ala-Huissi, Jaana: Maauskoisilla on jääkauden kalenteri. Helsingin sanomat, 20.3.2010. Artikkelin verkkoversio.
  6. Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys. Viitattu 27.5.2009.
  7. Näin pääset mukaan Lehdon toimintaan Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys. Viitattu 27.5.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.