Aasainusko

Wikipedia

Islantilaisen Ásatrúarfélagiðin jäseniä valmistautumassa blótiin kesän ensimmäisenä päivänä (sumardagurinn fyrsti, julkinen vapaapäivä) vuonna 2009.

Aasainusko (ásatrú, asatro) on uuspakanallinen uskonto, joka pyrkii elvyttämään Skandinaviassa viikinkiajalla vallinneen skandinaavisen uskonnon.

Ásatrú-nimitys on peräisin 1800-luvulta (ása = aasa, trú = usko). Aasainusko perustuu ennen kaikkea muinaisnorjankielisten Edda-runojen kuvaamaan mytologiaan.^[1]

[muokkaa] Aasainuskon vaiheita

Hopeinen Mjölner-riipus.

1800-luvulla syntyi liike, joka pyrki herättämään germaanisen muinaisuskon henkiin. Järjestäytyneet aasainusko-ryhmät ilmaantuivat Saksaan 1900-luvun alussa.

Nykyaikainen aasainusko on saanut alkunsa Islannissa, jossa lampaankasvattaja Sveinbjörn Beinteinsson perusti muinaispohjoismaiseen pakanuuteen perustuvan yhteisön. Se sai nimen Ásatrúarfélagið ja hyväksyttiin viralliseksi uskonnolliseksi yhteisöksi vuonna 1973. Samoihin aikoihin uskonto alkoi levitä myös Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Se on saanut kannattajia myös Skandinaviassa, Länsi-Euroopassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

[muokkaa] Uskon sisältö

Ásatrùssa ei ole varsinaista kirjaa, jota noudatettaisiin tarkasti. Tärkein kirjallinen materiaali on kuitenkin Edda-runot, joihin sisältyy mm. jumalrunoja. Runoissa on joitakin elämänohjeita, joita ásatrún harjoittajat nouduttavat. Mitään tarkkoja elämänohjeita ei kuitenkaan ole ja elämänohjeet ovat usein hyvin yksilöllisiä. Elämänarvoja, joita pidetään Edda-runoissa tärkeinä, ovat kunnia, viisaus, rehellisyys, omatoimisuus sekä kohtuullisuus.

Aasainusko on uskonnoltaan polyteistinen. Se sisältää monta jumalaa sekä jumalattarta. Myytit ovat tarinoita jumalista, mutta monissa muissakin luonnonuskonnoissa, niitä ei oteta kirjaimellisesti historiallisina kertomuksista jumalolennoista. Kuten kymmenissä muissakin maailman uskonnoissa, tärkeintä on löytää yhteyden tunne näihin jumaliin luonnon kautta. Aasainuskossa luonto on tärkeä ja sitä kunnioitetaan. Jumalsuhde on sekä kaksipuolinen että tasa-arvoinen. Jumalat nähdään enemmänkin ystävinä, ei palvonnan kohteina.

Blót on seremonia, jossa kokoonnutaan yhteen uhramaan jumalille sekä juhlimaan. Uhraus ei ole yksipuolista, vaan sillä halutaan usein vastalahja jumalilta. Tärkeimmät ajankohdat ovat keskikesä ja -talvi.

[muokkaa] Aasainusko ja kansallissosialismi

Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.

Aasainuskon kannattajia epäillään usein uusnatsismista. Tämä epäilys on herättänyt paljon kiistelyä. On julkaistu tutkimus, jonka mukaan suurin osa ásatrú-ryhmien jäsenistä on aatemaailmaltaan äärikansallisia, rasistisia, äärioikeistolaisia tai kansallissosialistisia. ^[2] Säännöstä on kuitenkin paljon poikkeuksia: esimerkiksi šamanismia harjoittavat ásatrú-ryhmät pitävät usein etäisyyttä maahanmuuttajavastaisiin ryhmiin.^[2]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Aasainusko Pakanaverkon sivuilla.
• Ásatrúarfélagið. (islanniksi)
• Asatru Ring Frankfurt & Midgard. (englanniksi) (saksaksi)
• Asatru ART – german. (saksaksi)