Suomenusko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
Käsitykset
Animismi · Samanismi · Pakanuus
Panteismi · Polyteismi
Luonnonuskonto
Uskonnot
Aasainusko  · Suomenusko
Helleeninusko · Wicca
Romuva · Taarausko
Suuntauksia
Rekonstruktionismi ·
Uussamanismi
Noituus

malline: näytä  keskustele  muokkaa
Jäljitelmä eräistä Baltian ja suomalais-ugrilaisten pakanallisista jumalankuvista.

Suomenusko on Suomessa vaikuttava etnisiin itämerensuomalaisiin perinteisiin perustuva uuspakanuuden muoto. Suomenuskoisuuden keskeisimpiä arvoja ovat kansanperinteen ja luonnon kunnioitus. Liike on järjestäytynyt Taivaannaula-yhdistyksen ympärille.

Suomenuskon ominaispiirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenuskoisen elämänkatsomuksen keskeinen osa ovat itämerensuomalainen mytologia sekä kansanuskon uskomukset, tavat ja perinteet.[1] Suomenuskoiset näkevät suomenuskon uskontoa laajempana maailmankuvana, jossa uskonnollisen vakaumuksen lisäksi tärkeää on kansanperinne ja ihmisen juuria korostava henkinen identiteetti.[2]

Suomenuskoiset saattavat kokea uskomisen vahvan painottamisen vieraaksi ja pitää tärkeämpänä tekoja ja toimintaa, kuten pyhiksi koettujen paikkojen kunnioitusta, kansanuskon juhlapyhien viettämistä ja kansanperinteen harrastamista, esimerkiksi vanhoja lauluja muistamalla ja käsitöitä tekemällä.[3]

Liike korostaa esikristillisen ajan suomalaisten uskontoperinteiden ja suomalaisen kansanuskon olevan lähteinä sanomalleen.[4] Esikristillisistä perinteistä Suomen alueella on olemassa hyvin vähän historiallista tietoa.[5] Jotkut vanhat muinaisuskon käsitykset esimerkiksi kuolemasta säilyivät pitkään kansanuskossa kristillisten käsitysten rinnalla, Itä-Suomessa ja Karjalassa vielä 1900-luvun alkuvuosille saakka.[6] Liike pyrkiikin hyödyntämään perinteitä ja mytologiaa nykyaikaisessa uskonharjoituksessa ja yhdistämään vanhaa ja uutta kulttuuria, ei ennallistamaan muinaisuskoa.[7][8]

Suomenuskolle merkitykselliset luonnon ja perinteiden kunnioitus, epädogmaattisuus ja tasa-arvoisuus ovat tyypillisiä uuspakanallisille uskonnollisille liikkeille. Suomenusko voidaan määritellä etnopakanalliseksi, sillä se perustaa maailmankuvansa ajatuksiin kansallisesta muinaisperinteistä. Suomenuskoiset eivät kuitenkaan välttämättä pidä itseään uuspakanoina tai samaistu uuspakanalliseen liikkeeseen.[8]

Kotimaata korostavasta sanomasta huolimatta liike sanoutuu irti nationalismista. Tavallisesti uuspakanuuteen liittyvistä yksilöä korostavista arvoista poiketen yhteisöllisyys on liikkeessä voimakkaasti esillä. Liike sallii kuitenkin opillisen yksilönvapauden ja näkee suomenuskon joustavasti kehittyvänä aatejärjestelmänä.[9]

Suomenuskoinen maailmankuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenuskon keskeisiä sisältöjä on ihmisen tasapainoinen suhde luontoon, edeltäviin ja tuleviin sukupolviin sekä yhteisöön. Suomenuskoiset pitävät pyhinä monia puhtaita ja koskemattomia luonnonpaikkoja; metsiä, lähteitä ja kallioita.[8] Luonnon ajatellaan olevan sielullinen, näkymättömät vainajat, jumalat ja luonnonhenget ovat vahvimmin läsnä aikaisempien sukupolvien pyhiksi tunnistamilla luonnonpaikoilla.[3]

Maaliskuussa 2013 Taivaannaula käynnisti kansallisen Hiisi-projektin suomalaisen kansanperinteen tuntemien luonnossa sijaitsevien pyhien paikkojen tunnettuuden lisäämiseksi ja paikkojen suojelemiseksi.[10]

Suomenuskoiset noudattavat monia kansanuskon tapoja ja viettävät vanhoja suomalaisia juhlapyhiä. [11] [8]Suomenuskoisten viettämiä juhlapäiviä ovat muun muassa kasvukauden alkamiseen loppukevääseen sijoittuva helajuhla sekä syksyinen kekri. Juhlapäivinä kokoonnutaan pitopöydän ääreen.[12]

Taivaannaula-yhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 perustettu Taivaannaula ry on yhdistys, joka edistää suomenuskoista maailmankuvaa ja siihen perustuvan elämäntapaa. Taivaannaula pyrkii kokoamaan suomenuskoisia yhteen, tutkimaan ja elävöittämään suomalaisten kansojen kulttuuriperintöä ja suomenuskoa, sekä jakamaan siitä tietoa. Yhdistys on nimetty Pohjantähden mukaan.[13] Vuonna 2014 yhdistyksessä oli noin 130 jäsentä.[14]lähde tarkemmin?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ala-Huissi, Jaana: Maauskoisilla on jääkauden kalenteri. Helsingin Sanomat, 20.3.2010. Sanoma News. maksullinen linkki Viitattu 20.1.2013.
  • Arola, Iiro: "Ni sit mä tajusin, et on muitakin kuin minä” – Suomenuskoisten sosiaalinen identiteetti. pro gradu -opinnäytetyö. Helsingin yliopisto/ Teologinen tiedekunta, 2010. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 20.1.2013).
  • Arola, Iiro: Suomenuskoiset erottautuvat muista uuspakanoista Teologia.fi. 21.1.2011. Viitattu 20.1.2013.
  • Pentikäinen, Juha: Suomalaisen lähtö: Kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 530. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1990. ISBN 951-717-625-2.
  • Pöyliö, Venla: Juurilla 8/2012. Turun ylioppilaslehti. Viitattu 11.5.2012.
  • Taivaannaula Taivaannaula ry. Viitattu 19.1.2012.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taivaannaula: Mitä on suomenusko
  2. Taivaannaula: Taivaannaulan jäsenkysely 2013
  3. a b Taivaannaula/ Suomenusko
  4. Arola 2010, s. 3.
  5. Arola 2010, s. 26
  6. Pentikäinen 1990
  7. Arola 2011
  8. a b c d Pöyliö 2012
  9. Arola 2010, s. 25
  10. [1]
  11. [2]
  12. Ala-Huissi/HS, 2010"
  13. Taivaannaula
  14. Taivaannaula: Kysymyksiä ja vastauksia

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]