Näkki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee taruolentoa. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kristityt voittavat Lorelein, vedenhaltijan, joka saksalaisen uskomuksen mukaan houkuttelee ihmisiä hukkumaan. Virolaisen Johann Kölerin maalaus vuodelta 1887
Theodor Kittelsenin teos Nøkken (näkki)

Näkki on taruolento, jonka sanotaan olevan joen, lähteen, sillan, lammikon tai kaivon ilkeä henki tai vartija. Näkki kiusaa usein ihmisiä, ja voi jopa viedä jonkun. Näkin ulkonäkö vaihtelee eri tarinoissa ja kuvissa. Melko usein se on muodoton, vesikasvien peittämä möhkäle, joka voi muistuttaa liskoa tai sammakkoa. Näkki saattaa olla komea nuorukainen tai kaunis neito, joka viettelee pahaa aavistamattoman ohikulkijan riistääkseen tämän syvyyksiin. Tarinaa ollaan myös kuultu näkistä, joka on ollut jättimäisen simpukan näköinen. Ruotsalaisessa kansanperinteessä näkki kuvataan usein viulunsoittajana, joka soitollaan houkuttelee uhrin veden alle hukkumaan. Venäläisessä kansanperinteessä naispuolista Näkkiä vastaa Rusalka. Suomalainen Vetehinen vastaa joissain tapauksissa näkkiä, mutta itse näkki suomalaisessa mytologiassa on naispuolinen henkiolento, joka eli järvissä ja houkutteli ihmisiä sinne kauniilla laulullaan, jota oli miltei mahdoton vastustaa. Saamelaisilla näkkiä vastaava olento on Vesiraukka, hukkuneen sielu, joka yrittää houkuttaa muita hukkumaan.

Näkkiä ja sitä muistuttavia taruolentoja käytetään yleisesti lasten pelotteluun, esimerkiksi estämään lapsia uimasta liian syvälle järveen.

Erään vuonna 1928 taltioidun suomalaisen uskomuksen mukaan näkin voi karkottaa rannasta heittämällä kiven veteen. Kivi nimittäin aiheuttaa veteen kurimuksen, jossa asuu lohikäärme, jota näkki pelkää.


Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.