Ahti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Ahdista suomalaisessa kansanperinteessä. Muut merkitykset löytyvät täsmennyssivulta.

Ahti esiintyy suomalaisessa kansanperinteessä ja muinaisuskossa sekä veden jumalan tai haltijan että viikinkisankarin nimenä.

Vedenjumala Ahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikael Agricolan "epäjumalien" luettelossa vuodelta 1551 Achti toi vedestä kaloja:

Achti wedhest caloia toi

Sigfridus Aronus Forsiuksen latinankielisessä runomuotoisessa versiossa Agricolan luettelosta Achtes täyttää verkot hitaasti erilaisilla kaloilla:

Retia lenta replet diversis piscibus Achtes[1]

Veden jumalana Ahti esiintyy pääasiassa loitsuissa, mutta vain melko harvoin. Toisinaan nimi Ahti on kuitenkin yleistynyt tarkoittamaan haltijaa yleensä, niin että runoissa mainitaan myös metsän, maan tai tuulen Ahti.[2]

Merta tai järveä nimitetään nykyisinkin usein Ahdin valta­kunnaksi.[3]

Viikinkisankari Ahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kertovissa kansanrunoissa Ahti Saarelainen esiintyy erityisesti Ahdin ja Kyllikin runoksi tai Valaksi kutsutussa hajonneessa runossa, jonka alkuperäistä versiota muun muassa Kaarle Krohn (Ahdin sotaretkelle lähtö[4]), Martti Haavio (Ahti ja Kyllikki[5]) ja Matti Kuusi (Ahti Saarelainen[6]) ovat yrittäneet rekonstruoida hajanaisten säetoisintojen perusteella.

Ahti mainitaan satunnaisesti myös muissa runoissa, joissa kerrotaan seuraavaa:

Armas Haahti (=Ahti), Saaren vanhin, Saaren kuuluisa kuningas, lähti pikkuissa (=pienenä, nuorena) sotahan, pikkuissa perän pitohon, lassa (=lapsena) laivan vanhimmaksi. SKVR VII1 931[7]

Ahti aina arvelevi, rahojansa raksuttavi, helkyttävi hopeitansa; kaksin päivin, kolmin päivin rahat raksui pöydän päällä, helkkyi Huotolan (=Luotolan, ts. Ahvenanmaan) hopeat. SKVR VII3 loitsut 273[8]

Hoi on Ahti veijoseni, muistatko kuin sotia käimme, kuin ennen hyvin elimme: sata päätä tappelimme, tuhat päätä turmelimme. SKVR I2 834[9], SKVR I2845[10]

Ennen Ahti maita uupu, kuin Sampsa siemeniä. SKVR I4 100[11], SKVR VII3 loitsut 282[12]

Kalevalan Ahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalevalaa koostaessaan Elias Lönnrot sulautti Ahdin ja Kyllikin runon osaksi Lemminkäisen seikkailuja (Kalevalan 11.[13], 12.[14] ja 30.[15] runo). Veden jumalasta Lönnrot käyttää Kalevalassa Ahti-nimen harvinaista versiota Ahto. Ahto esiintyy Kalevalan 41.[16] runossa kuuntelemassa Väinämöisen kanteleensoittoa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.