Vorna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kansantarinoiden karjalaista sankaria. Sanan muista merkityksistä, katso Vorna (täsmennyssivu).

Vorna on karjalaisten kansantarinoiden sankari, taidokas jousenkäyttäjä, joka taisteli niin suomalaisia kuin venäläisiäkin vastaan. Länsisuomalaisissa kertomuksissa hän on vastustaja, hurja vainolainen, jopa jättiläinen. Vorna oli pitkä ja tummahiuksinen, hopeavyöhön ja panssaripaitaan puettu. Hänellä oli erityisen iso jousipyssy, jota ei joka mies olisi jaksanut käyttää. Isosta koostaan ja hurjasta maineestaan huolimatta kerrottiin kuitenkin, että Vorna ei ollut pelottavan näköinen.

Vorna oli ilmeisesti oikea 1600-luvulla elänyt henkilö, tai jopa kaksi henkilöä, isä ja poika, joista kertovat tarinat ovat sekoittuneet toisiinsa. Sissipäällikkö Vorna on Pohjois-Pohjanmaalta tallennetussa kansantarinoissa nimetty Vornasten suvun esi-isäksi[1].

Eino Leino on tehnyt Vornasta runon.[2]

Kertomuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vorna sauvoi ylös monet voimakkaat kosket, mitä pidettiin suurena urotekona. Silti ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran, kuten yleinen sanonta kuului. Vorna myös kävi hävittämässä Suomea. Hän ryösti neidon tai kaksikin, mutta nämä pakenivat.

Vorna tunnettiin lähes voittamattomana. Tarinoiden mukaan suomalaiset saivat kuitenkin hänet lopulta hengiltä. Vorna oli ollut ryöstelemässä Suomessa. Suomalaiset olivat lähteneet takaa-ajoon. Vorna ei uskonut varoituksia, ja meni saunaan peseytymään "ruotsin verestä", kerskuen, ettei vihollisia jäänyt eloon. Hänen peseytyessään suomalaiset saartoivat saunan. Vorna tuli ulos, huitoi housunlahkeistaan tuhkaa vihollistensa silmiin, ja ryntäsi kohti tupaa, jonne oli jättänyt aseensa. Tuhka ei kuitenkaan sokaissut yhtä suomalaista, joka oli odotellut nurkan luona. Tämä keskenkasvuinen poika ampui nuolen jättiläismäisen miehen kantapäähän. Vorna kaatui maahan, ja anoi poikaa lopettamaan kärsimyksensä. Poika tappoi hänet nopeasti. Kerrotaan, että jos Vorna ei olisi ollut alasti, olisi nuoli vain kimmonnut hänen rautalevyistään. Vornan tavattoman isot luut olivat paikalla vielä kauan tapahtuman jälkeen, sillä ei ollut enää ketään niitä hautaamassa. Väitettiin, että Vornan kuoleman ansiosta suomalaiset pääsivät hävittämään Karjalaa.

Jos tuli surma syyttömille, niin se tuli Vornallekin tuhoretkensä perästä, kuului sen jälkeen suomalainen sanonta.

Kertomus muistuttaa hieman kreikkalaista kertomusta Akilleuksen kuolemasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kustaa Vilkuna & Marketta Huitu & Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Uusi suomalainen nimikirja, s. 927. Otava, 1988. ISBN 951-1-08948-X.
  2. www.doria.fi: Eino Leino lyyrikkona