Helavalkeat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Helavalkeat eli toukovalkeat ovat aikaisemmin Suomessa pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettyjä kokkoja helajuhlan eli toukojuhlan aikana.[1][2] Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.[3] Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi.[4] Tapa tunnetaan Hämeestä, Satakunnasta ja Uudeltamaalta.[5] Nykyisin tapaa on pidetty yllä esimerkiksi Kuusjoella[6], Kurussa[7], Nummi-Pusulassa[8] ja muualla, usein kyläyhdistysten voimin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kantalainen, Merja: Vappupuhe 1.5.2005. Viitattu 2.6.2009. }
  2. Suomenuskoisten helajuhla 2008. Taivaannaula ry. Viitattu 2.6.2009.
  3. Hätönen, Paula: Ylioppilaan tyyli ei petä piknikilläkään Turun sanomat. 27.4.2002. Viitattu 5.6.2009.
  4. Kuntatiedote 28.4.1999. Velkuan kunta. Viitattu 5.6.2009. }
  5. Helatorstaina ei kasva ruohokaan Ajastaika 1/2005. Ajasto. Viitattu 2.6.2009. }
  6. Mattsson, Ulla: Helavalkeat loimottavat illalla Turun sanomat. 8.5.2002. Viitattu 2.6.2009. }
  7. Kekki, Hanna: Haralan talo Yleisradio / Kodin kääntöpiiri – unelmia ja ikuisuutta. Viitattu 5.6.2009.
  8. Aalto, Heli: Konsertit Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnissa 2007. Taiteen keskustoimikunta. Viitattu 5.6.2009.
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.