Löyly
Löyly on saunan kuumalle kiukaalle heitetystä vedestä nouseva höyry, jonka lämmössä hikoillaan eli otetaan löylyä. Löylyn höyry lisää ilmankosteutta. Heitettäessä löylyä ilman kosteuspitoisuuden lisääntymisen vuoksi saunan lämpötilan koetaan nousevan, vaikka se itse asiassa laskee.[1]
Sisällysluettelo |
Saunominen ja löylynotto [muokkaa]
Astiaa, josta vettä kiukaalle heitetään, kutsutaan kiuluksi. Saunomisessa löylyä otetaan yleensä useita kertoja. Hikoilun ja mahdollisen vastan vaikutuksesta kuolleet ihosolut sekä liat irtoavat ihosta. Löylykertojen lomassa virkistäydytään viileämmässä vilpolassa tai ulkoilmassa, uimalla tai jopa kierimällä lumihangessa. Löylykertojen päätteeksi peseydytään. Myös saunomisen jälkeen vilvoitellaan, jotta keho rauhallisesti palautuisi normaalitilaan.
Löylynotolla katsotaan yleisesti olevan rentouttava vaikutus. Suomalaisessa kansanperinteessa löylylle annetaan usein myös parantavia vaikutuksia.
Löylyveteen voidaan lisätä eteerisiä öljyjä tai niitä voidaan asettaa kiukaalle astiassa. Höyrystyessään tuoksut leviävät löylyhuoneeseen.
Sanan etymologia [muokkaa]
Löyly-sanalle löytyy vastine useimmista suomalais-ugrilaisista kielistä. Läheiset, itämerensuomalaiset vastineet, esimerkiksi viron leil merkitsevät saunan löylyä, kaukaisemmat yleensä henkeä tai sielua. Yhteinen alkumuoto on ilmeisesti *lewl merkityksessä henki, henkäys tai sielu. Suomen kielessä löyly esiintyy kirjoitettuna jo Agricolan ajoista lähtien.[2]
Sivulta puuttuu