Tursaansydän

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirjailija Ilmari Kianto käytti vasemmanpuoleista merkkiä tunnuksenaan

Tursaansydän eli mursunsydän on vanha Suomessa ja Skandinaviassa käytetty merkki. Kuvio muistuttaa ruusua. Suomessa se tunnettiin erityisesti Pohjois-Suomessa mutta myös muualla. Merkki on peräisin jo esikristilliseltä ajalta. Tursaansydän koostuu neljästä samanlaisesta osasta, jotka on asetettu keskuksen, "sydämen", ympärille, ikään kuin kiertämään sitä. Osien väliin muodostuu hakaristi. Kuviosta tunnetaan ainakin kahta eri muunnosta: toisessa osat ovat nuolia, toisessa L-palkkeja.

Tursaansydän oli taikamerkki, sen uskottiin tuottavan onnea ja ilmeisesti suojelevan kirouksilta. Merkkiä on käytetty puuesineiden ja rakennusten koristelussa satoja vuosia. Tursaansydämen rinnalla tai sijasta on käytetty myös muita kukkaa muistuttavia kuvioita, joilla on niilläkin voinut olla suojelevia yliluonnollisia merkityksiä. Samaan tapaan käyttivät slaavit ukkosmerkkejä. Kaikki Suomesta tunnetut ennen 1700-lukua tehdyt puuesineiden hakaristit ovat tursaansydämiä. 1700-luvulla tursaansydän alkoi väistyä ja muut kuviot, myös yksinkertaiset hakaristit, alkoivat yleistyä.

E. N. Setälän (1932) mukaan tursaansydän on ollut nimensä mukaisesti Tursaan, sodanjumalan merkki. Sekä merkki että Tursas-jumala ovat hänen mukaansa lainattu germaanisia kieliä puhuvilta kansoilta ennen 1000-lukua.

Uudempaa käyttöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailija Ilmari Kianto käytti tursaansydäntä tunnuksenaan. Hän löysi merkin vanhan ladon ovesta.

Mursunsydäntä tunnuksenaan käytti viime sotien aikana niin sanottu Päämajan kaukopartio-osasto eli ErP4 (ks. Suomen kaukopartiotoiminta). Nykyään sama tunnus löytyy myös ErP4:n perinteitä jatkavan Utin Jääkärirykmentin perinnerististä.

Espoolainen partiolippukunta Pitkäjärven Vaeltajat[1] (ent. Pitkäjärven Polkupojat ja Pitkäjärven Polkutytöt) on käyttänyt Tursaansydäntä tunnuksenaan 1960-luvun alusta.

Tursaansydäntä käyttää tunnuksenaan Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan Kainuun Kerho[2].

Urjalan Tursan kylä käyttää tunnuksenaan tursaansydäntä. Kylän tuotteiden "aitoustodistus" on tursaansydän. Tuohinen tursaansydän oli tunnettu seudulla amulettina. Kylän kotisivuilla kerrotaan käsitys siitä, miksi merkki suojelee. Kalevalan mukaan Tursas eli Iku-Turso antoi hänet päihittäneelle Väinämöiselle valan, että ei enää vahingoittaisi ihmisiä, jos saisi pitää henkensä. Vakuudeksi hän antoi sydämensä.[3]

Suomalaisuuden liitto on käyttänyt vuonna 1998 suunniteltua s-kirjaimen muotoista mursunsydän-aiheista tunnusta.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pitkäjärven Vaeltajat ry, Partio.net
  2. Kainuun Kerho
  3. Tursan Sydän, Tursa.fi
  4. Suomalaisuuden liiton tunnus (yhdistyksen vanhat sivut) Suomalaisuuden liitto ry. Viitattu 27.8.2009.
Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.