Hikimaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hupa-intiaanien puolittain maan sisään rakennettu hikimaja

Hikimaja tarkoittaa Amerikan mantereen alkuperäisasukkaiden saunaa vastaavaa laitosta. Pohjois-Amerikan intiaanit kutsuvat hikimajaa nimellä inipii ja Keski-Amerikan temascal. Näiden ja suomalaisen saunan yhteinen innovaatio on löylyn luominen valelemalla vettä kuumennetuille kiville.

Inipii ja temascal ovat paitsi puhdistautumislaitoksia myös syvästi kytköksissä intiaanien luonnonuskontoon, aivan kuten saunakin oli aiemmin suomalaisille pyhä paikka. Hikimajan ansiosta intiaanit olivat puhtaampia kuin länttä valloittamaan hyökänneet eurooppalaiset eivätkä heitä vaivanneet monet epähygienisyydestä johtuneet taudit, esimerkiksi tuberkuloosi, kuten Euroopasta tulleita valloittajia.

Ensimmäiset suomalaiset siirtolaiset Amerikassa muuttivat nykyisen Delawaren seudulle 1600-luvulla. Paikalliset intiaanit alkoivat kutsua heitä nimellä ”hikimajaihmiset” tai ”valkoiset-miehet-jotka-ovat-samanlaisia-kuin-me” sen vuoksi, että suomalaiset kävivät saunassa. Tämän vuoksi suomalaiset tulivat hyvin toimeen intiaanien kanssa ja ensimmäisten intiaanisotien aikana suomalaisten asumukset jätettiin tuhoamatta.[1]

Sekä mayoilla ja asteekeilla oli suuriakin kylpylaitoksia, jotka toimivat henkisen ja fyysisen puhdistautumisen paikkoina. Mantereella tunnettiin myös vihdat, sillä hikoilua edistettiin ryytikimpuilla tai maissinlehdillä. Pohjois-Amerikan intiaanien uskomuksen mukaan kiukaan kivissä asui saunan henki, manitou, joka löylyä heitettäessä tuli kivistä ulos ja hikoillessa meni huokosista sisään.[2] Uskomuksen mukaan manitou tulee asumuksestaan höyryn mukana ja asettuu kylpijän sisään. Se liikkuu kylpijän kehossa ja ajaa ulos kaiken, mikä aiheuttaa kipua. Ennen kuin manitou palaa kiukaaseen, se jättää jotain omasta luonnostaan kylpijään. Tämän takia uskomuksen mukaan olo tuntuu paremmalta hikimajassa olon jälkeen.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]