Pohjola (Kalevala)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jo näkyvi Pohjan portit, paistavi pahat veräjät, kivikummut kuumottavi...

Pohjola (viroksi Põhjala) on itämerensuomalaisissa mytologiossa ja kalevalaisessa runoudessa esiintyvä paikka tai maa, joka sijaitsee pohjoisessa. Yleensä Pohjola on pahan tai vihollisen roolissa. Pohjolaa hallitsee Pohjan akka tai Pohjolan emäntä, eräältä nimeltään Louhi.

Kalevalaisen taruston Pohjolaan on ilmeisesti kasautunut käsityksiä Pohjois-Suomesta ja Lapista. Toisaalta Lappi erottuu Kalevalassa eri paikaksi kuin Pohjola. Pohjolalla on myös täysin myyttinen yhteytensä, jossa se on käsitetty pahan alkulähteeksi, ikikylmäksi paikaksi jossain kaukana pohjoisessa. Pohjolasta ovat monissa käsityksissä peräisin taudit ja pakkanen.

Pohjolassa oli kalevalaisen runouden mukaan Pohjan-Akan lisäksi muiden muassa Pohjan Isäntä, Pohjan poikia, kuvankauniita Pohjolan tyttäriä. Siellä oli myös vihamielisiä noitia ja loitsijoita ja erilaisia hirviöitä. Pohjolaa lähestyvä näki jo kaukaa kuumottavat eli hohtavat kivikummut ja Pohjolan portit, "pahat veräjät". Pohjolaan matkaavan edessä saattoi olla esteitä ja vartijoita, kuten aita tai muuri, joka ylettyi alhaalla maaemään ja ylhäällä yläisiin taivosiin, tulinen railo, jolle ei näkynyt loppua, tai jättiläiskäärme.

Kivikumpujen kuumotusta ja paistavia Pohjolan portteja on arveltu muun muassa pohjanpaloksi eli pohjoistaivaalla näkyviksi revontulikaariksi. Pohjolassa oli myös suuri kartano, jossa juotiin, juhlittiin ja tapeltiin kuten skandinaavien Valhallassa ikään. Kartano kuvataan mittasuhteiltaan suunnattomaksi. Pohjola kykeni varustamaan sotapursia, jotka kantoivat suuria sotajoukkoja.

Pohjola on inspiroinut jälkimaailmaa. Pohjola-vakuutusyhtiön entisen pääkonttorin julkisivussa erilaiset olennot ympäröivät jykevää Pohjolan porttia.

Suomen kansalliseepoksessa Kalevalassa Pohjolasta ryöstettiin Sampo. Laajemmin kalevalaisessa runoudessa Pohjolan ja Sammon yhteydestä on löydettävissä myös toisenlaisia tulkintoja. Eräässä niistä Pohjola sijaitsi Pohjantähden alla, ja Sampo oli Maailmanpylväs, joka kannatteli itsensä ympäri pyörivää taivaankantta. Siitä Sammon toisintonimi Kirjokansi, sekä jauhava toiminta. Maailmanpylvään huippuna oli Pohjantähti. Sammon juuret, jotka Kalevalassa pitivät Sampoa kiinni kivisessä mäessä ja Louhin hallinnassa, pitivat ehkä alun perin maailmanpylvään tukevasti pystyssä. Sampo tarkoittaa erään tulkinnan mukaan sammasta eli pylvästä.

Pohjolassa käydään myös kosimassa Pohjolan tyttäriä. Kalevalassa Pohjolan kosioretkille lähtevät Seppo Ilmarinen, seikkailija Lemminkäinen ja tietäjä Väinämöinen. Pohjan Akka vaatii kosijoilta ihmetekoja, mm. Sammon takomisen, kyisen pellon kyntämisen (pellon, jossa on kyykäärmeitä), Hiiden vauhkon hevosen valjastamisen, suomuhauin pyydystämisen, Hiiden hirven kiinnihiihtämisen, ja Tuonelan joutsenen ampumisen. Lopulta, kun kosija saa neidon, häitä, suuria juominkeja ja syöminkejä, vietetään Pohjolan suuressa tuvassa.

Pohjantähti ja pohjanpalo on kuvattu Utsjoen vaakunaan

Lähde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • E.N Setälä: Sammon arvoitus (1932)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]