Rauni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee taruolentoa. Rauni on myös naisen etunimi.

Rauni on muinainen suomalainen jumala, Ukko-ylijumalan puoliso tai toisen tulkinnan mukaan itse Ukko.

Rauni sisältyy Mikael Agricolan pakanallisten jumalten luetteloon (1551):

Ja quin Kevekylvö kylvettin
silloin ukon Malja jootijn.
Sihen haetin ukon wacka
nin joopui Pica ette Acka.
Sijtte paljo Häpie sielle techtin
quin seke cwltin ette nechtin.
Quin Rauni Ukon Naini härsky
jalosti Ukoi pohjasti pärsky.
Se sis annoi Ilman ja Wdhen Tulon.

Sigfridus Aronus Forsiuksen latinankielisessä versiossa Agricolan luettelosta Ukko synnyttää sateita ja sinkoo peljättäviä salamoita, Rauna panee liikkeelle tuulet ja uhkaa itsekin salamalla.

Ucko ciet pluvias, metuendaque fulgura vibrat,
Rauna movet ventos, fulmine & ipsa minax.[1]

Kansanrunoudessa nimeä Rauni ei sellaisenaan tavata. Kuitenkin Vermlannin metsäsuomalaisten Ison sian runossa esiintyvä Ryönikkä eli Röönikkä tarkoittaa todennnäköisesti Raunia:

Sikki, sikki Suomessa,
Kaltti kasvo kaiseasti,
kärsä viittä kyynärää,
selkä seihentä vako lengnoa,
tulpa, tulpa tuota ukko tappamaan,
Röönikkä repäsemään.
Ukko säikäht että hyppäs kuuseen
ja kaikki muut jumalat muihen puihen.[2]

Agricolan säkeet ovat osittain vaikeaselkoisia. Ongelmallisia kohtia ovat erityisesti ilmaisu Rauni Ukon Naini, sanat härsky ja pärsky sekä ilmaisu Wdhen Tulon. Näiden sanojen ja ilmaisujen oikeasta tulkinnasta riippuu onko Raunia pidettävä ukkosen jumalana vai hedelmällisyyden jumalana.

Rauni Ukon Naini voidaan lukea joko "Rauni, Ukon nainen" tai "Rauni-ukon nainen".

Härskymisen ja pärskymisen on esitetty tarkoittavan mies- ja naispuolisen ukkosenjumalan riitelyä, mistä aiheutuisi ukonilma ja sade. Toisen tulkinnan mukaan sanat kuvaisivat sukupuoliyhdyntää, pyhiä häitä (hieros gamos).

Ilmaisun Wdhen Tulon merkitys voi olla joko uuden tulon, vuoden tulon tai veden tulon. Kaksi ensimmäistä ilmaisua liittyisivät uuteen sadonkorjuuseen, kolmas taas sateeseen.

Uno Harva pitää Raunia naispuolisena Ukkosen jumaluutena.[3] Teoksessaan suomalaisten muinaisuskosta Harva käsittelee myös perusteellisesti E. N. Setälän ensimmäisenä esittämää näkemystä, että Rauni on personoitu pihlaja ja lähtöisin muinaisskandinaavisesta pihlajaa tarkoittavata sanasta raunir (ruots. rönn).

Martti Haavio katsoi Agricolan kuvauksen kertovan "Rauni-ukosta" ja hänen nimeltä mainitsemattomasta vaimostaan sekä näiden pyhistä häistä.[4] Haavio katsoi Agricolan kuvauksen alkuosassa mainittujen pitojen, ukon vakan tuomisen sekä ukon maljan juomisen liittyvän tähän hedelmällisyysriittiin.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]