Seppo Ilmarinen

Akseli Gallen-Kallela, Sammon taonta, 1893. Ilmarinen on ahjon edessä seisova paidaton mies.

Seppo Ilmarinen on suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, jolla on myös jumalallisia piirteitä.

Iro-neito synnytti Ilmarisen yöllä ja jo päivällä Ilmarinen teki pajan. Ilmarinen takoi maailman alussa taivaankantta niin taidokkaasti, etteivät näy pihtien pitämät, eivätkä tunnu vasaran iskut. Ilmarisen kädenjälkeä ovat myös revontulet, aamu- ja iltaruskon värit. Myös raudan keksiminen ja alkutulen iskeminen ovat kansantarujen mukaan Ilmarisen saavutuksia.

Kalevalan henkilö

Ilmarinen on Kalevalan seppäsankari, ”takoja iänikuinen”. Hän asuu Väinölässä. Kalevalassa hän takoo monia esineitä, kuten sammon, Kultaisen naisen, ja hän yrittää myös takoa uuden Auringon ja Kuun. Alkujaan Ilmarinen lienee ollut jumala, joka on myöhemmissä runoissa muuttunut kuolevaiseksi. Myös Kalevalassa Ilmarisen mainitaan olleen mukana kosmisessa luomisessa, takomalla taivaankantta ja asettamalla taivaankappaleita.

»Tuli vanha Väinämöinen, ovelle asetteleikse.
Sanan virkkoi, noin nimesi: "Oi on seppo veikkoseni!
Mitä paukutat pajassa, ajan kaiken kalkuttelet?"

Se on seppo Ilmarinen sanan virkkoi, noin nimesi:
"Kuuta kullaista kuvoan, hope'ista aurinkoa
tuonne taivahan laelle, päälle kuuen kirjokannen." »
(Kalevala, Yhdeksäsviidettä runo)

Jumala

Ilmarinen (Ilma, Ilmari, Ilmori) oli suomalaisten palvoma taivaan ja ilman jumala. Ilmarinen oli mukana maailman syntymässä. Udmurttien Inmar-jumaluus on miespuolinen taivaan jumala, jota on verrattu Ilmariseen. Yhtymäkohdat skandinaaviseen ja muinaisgermaaniseen seppäjumala Thoriin (þorr) ovat myös ilmeiset.

Ilmarinen on saattanut sulautua myöhemmin palvottuun Ukkoon, mutta toisaalta saattoi myös muuttua suomalaisessa tarustossa seppäsankariksi.

Lähteet

• Haavio, Martti: Suomalainen mytologia. Porvoo Helsinki: WSOY, 1967.

Katso myös

• Biegga-almmái
• Syy (mytologia)
• Maailman synty