Vanha ylioppilastalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vanha ylioppilastalo
Vanha ylioppilastalo
Vanha ylioppilastalo
Osoite Mannerheimintie 3
00100 Helsinki
Sijainti Kluuvi, Helsinki
Koordinaatit 60°10′08.5″N, 024°56′26″E
Valmistumisvuosi 1870
Suunnittelija Axel Hampus Dahlström
Omistaja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Vanhan Ylioppilastalon logo

Vanha ylioppilastalo (ruots. Gamla studenthuset) eli Vanha on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vanhempi ylioppilastalo Helsingissä Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus on Axel Hampus Dahlströmin piirtämä, ja se valmistui vuonna 1870. Tyyliltään rakennus edustaa siihen aikaan tyypillistä uusrenessanssia.

Ylioppilastalo rakennettiin alun perin keskustan laidalle. Syy tähän oli legendan mukaan se, että ylioppilaiden juhlinta ei täten häiritsisi muita kaupunkilaisia. Nykyään Vanha Ylioppilastalo on aivan Helsingin ydinkeskustassa, Kolmen sepän aukion laidalla.

Talon rakentamiseen hankittiin varoja kansalaiskeräyksellä, jossa erityisesti yliopiston musiikkikorporaatiot olivat aktiivisia. Keräyksen muistoksi on talon julkisivuun kaiverrettu latinaksi "Spei suae patria dedit" (Isänmaa lahjoitti toivoilleen). Julkisivua koristavat Väinämöisen ja Seppo Ilmarisen patsaat.

Vanhan ylioppilastalon vieressä sijaitsee Uusi Ylioppilastalo, joka valmistui vuonna 1910. Uuden ylioppilastalon rakentamisen myötä Vanha sai nykyisen nimensä. Vuonna 1938 käytiin keskustelua siitä, pitäisikö Vanha ylioppilastalo purkaa uuden, rakennettavan liiketalon tieltä.

Marraskuussa 1964 Vanhan ylioppilastalon kellariin avattiin uusi ravintola, Vanhan Kellari. Tuolloin homomiehet olivat kyllästyneitä piilotellen flirttailemaan heteroravintoloissa ja valtasivat Vanhan Kellarin omaksi paikakseen heti sen avauduttua. Seksuaalivähemmistöt valtasivat Vanhan Kellarin vielä toistamiseen 1960- ja -70-lukujen vaihteessa: homoseksuaalit naiset ottivat kellariravintolassa sijainneen Karhukabinetin kantapaikakseen ja siitä muodostui Suomen ensimmäinen lesbokapakka.[1]

Vuonna 1968 opiskelijaoppositio valtasi Vanhan ylioppilastalon juuri ennen suunniteltua ylioppilaskunnan satavuotisjuhlaa. Tapahtuma sai myyttisen aseman uuden sukupolven demokratiaa vaativan radikaalin opiskelijaliikkeen symbolina.

Huhtikuussa 1978 Vanha ylioppilastalo vaurioitui pahoin tulipalossa, jossa muun muassa suuren juhlasalin katto romahti. Talossa olleet arvokkaat taideteokset saatiin pelastetuksi viime hetkellä, koska lähistöllä iltaa viettämässä olleet Ylioppilaskunnan Laulajien mieskuorolaiset tiesivät merkittävimpien teoksien sijainnit. Talo korjattiin seuraavan vuoden loppuun mennessä.[2]

Yläkerran Musiikkisalissa sijaitsevat Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1901 maalaama fresko Kullervon sotaanlähtö sekä Robert Wilhelm Ekmanin öljyvärimaalaus Väinämöisen soitto (1866). Suomen vanhin suomenkielinen kuoro Ylioppilaskunnan Laulajat on perustettu vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa vuonna 1882. Aina vuoden 2013 loppuun saakka salissa harjoittelivat neljästi viikossa ylioppilaskunnan piirissä toimivat musiikkikorporaatiot Ylioppilaskunnan Laulajat (YL), Ylioppilaskunnan Soittajat (YS), Akademiska Sångföreningen (AS) ja Akademiska Damkören Lyran (ADL).

Tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhalla on juhlasali näyttämöineen, historiallinen musiikkisali, kahvila Café Vanha, sekä neljä muuntautuvaa kokoustilaa. Sen tiloissa voi järjestää jopa tuhannen hengen juhlaillallisia tai näyttäviä gaaloja. Tilat soveltuvat myös konsertteihin, messuihin, yleisötapahtumiin tai -esityksiin.

Kiista Musiikkisalista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 ylioppilaskunnan hallitus päätti taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi luopua rakennuksen kulttuurikäytöstä lähes kokonaan. Hallitus päätti vähentää musiikkiyhdistysten viikoittaiset harjoitteluvuorot Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalista neljästä yhteen sekä vuokrata talon ulkopuoliselle ravintolayritykselle Royal Ravintolat Oy:lle vuoden 2014 alusta alkaen. Ylioppilaskunnan päätöksen taustalla on tavoite saada talo tuottamaan enemmän rahaa ylioppilaskunnan varsinaiseen toimintaan.[3] Ylioppilaskunnan edustajisto yhtyi hallituksen päätökseen 28. elokuuta 2013.

Päätökseen tyytymättömien musiikkikorporaatioiden mukaan päätös tehtiin näitä kuulematta, ja ilmoitettiin näille jälkikäteen ilmoitusluontoisena asiana. Seurauksena korporaatiot hakivat tuloksetta muutosta asiaan hallinto-oikeuteen valittamalla sekä kahdella ylioppilaskunnan edustajistolle tehdyllä jäsenaloitteella. Korporaatiot ovat ilmoittaneet olevansa valmiita luopumaan yhdestä viikoittaisesta harjoituspäivästä, mikä ei kuitenkaan kohtaa ylioppilaskunnan vaatimuksia kiistassa. Syksyllä joukko korporaatioiden ja ylioppilaskunnan jäseniä jätti uuden valituksen hallinto-oikeuteen.[4] 28. tammikuuta 2015 Helsingin hallinto-oikeus kumosi edustajiston 28. elokuuta 2013 tekemän päätöksen. Perustelujen mukaan päätös oli sekä ylioppilaskunnan sääntöjen että lain vastainen.[5][6]

Musiikkikorporaatiot ovat myös hakeneet tukea asialleen keräämällään kansalaisadressilla.[7] Lisäksi keväällä 2013 Facebookiin perustettu julkinen ryhmä "Vanha palaa!" ilmoittaa haluavansa palauttaa Vanhan Ylioppilastalon kulttuurin ja taiteen keskukseksi.[8]

Ylioppilaskunta on tarjonnut musiikkikorporaatioille korvaavaksi harjoittelutilaksi Mechelinia-salia Domus Academicalta tai muuta mahdollista harjoitustilaa. Näille on myös tarjottu mahdollisuutta vuokrata Musiikkisalia Royal Ravintoloilta siten, että ylioppilaskunta maksaisi osan vuokrasta. Tarjotut vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole kelvanneet musiikkikorporaatioille, jonka seurauksena ylioppilaskunta on hakenut näille häätöä käräjäoikeudesta saadakseen tilat uuden vuokralaisen käyttöön.[9]

Musiikkikorporaatiot harjoittelevat Vanhalla nykyään kahtena iltana viikossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Mustola, Kati & Pakkanen, Johanna (toim.): Sateenkaari-Suomi, s. 21-22. Like, 2007.
  2. ↑ Eerola, Jari: Vanhan tarina (Internet Archivessa) 25.10.2000. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Arkistoitu 14.6.2013. Viitattu 21.1.2014.
  3. ↑ Vanhan muusikot eivät hyväksy lähtöpassejaan - häätöriita johtamassa käräjille Yle Uutisert Kotimaa. 27.12.2013. Yleisradio. Viitattu 26.9.2016.
  4. ↑ http://www.musiikkikuuluuvanhalle.fi/?page_id=15 (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 1.2.2014)
  5. ↑ Jokinen, Juho: Häädetyt kuorot pääsevät palaamaan Vanhalle ylioppilastalolle Helsingin Sanomat. 2.2.2015. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 2.2.2015. Viitattu 2.2.2015.
  6. ↑ Hallinto-oikeuden päätös. Musiikki palaa Vanhalle ylioppilastalolle Musiikki kuuluu vanhalle. 1.2.2015. Arkistoitu 2.2.2015. Viitattu 2.2.2015.
  7. ↑ http://www.adressit.com/kulttuuri_kuuluu_vanhalle (Viitattu 1.2.2014)
  8. ↑ https://www.facebook.com/groups/616586061703652/members/ (Viitattu 1.2.2014)
  9. ↑ Vanhan ylioppilastalon tilanne Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. HYY. Arkistoitu 27.9.2016. Viitattu 26.9.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vanha_ylioppilastalo&oldid=22297462”