Metafora

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: metafora.

Metafora (muinaiskreikaksi μεταφορά ’siirto’) on kielikuva eli trooppi, jossa kahta toisiinsa liittymätöntä sanaa samaistetaan ilman kuin-sanaa. Metaforasta on esimerkiksi on "Hän on aurinkoni."[1] (kirjaimellisesti: maata valaiseva ja lämmittävä taivaankappale) tai "tuolin jalka" (kirj: eläimen alaraaja) [2] Metaforassa tapahtuu merkityssiirtymä, jonka johdosta se eroaa kirjaimellisesta kielestä. Metaforia ja muita kielenkäytön muotoja tutkivat ja pyrkivät selittämään kielitiede, retoriikka ja kielifilosofia. Myös neuropsykologiassa on tutkittu, kuinka metaforien ymmärtäminen eroaa aivotasolla kirjaimellisen kielen ymmärtämisestä.

Metaforaan kiinnitti huomiota jo Aristoteles, joka piti sitä sopivana runoudelle mutta ei tieteellisen kielen käyttöön. 1900-luvun lopulla metaforasta käydyssä keskustelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että se on myös tieteiden käyttämä heuristinen apuneuvo. Kaikki kieli ei ole tieteissäkään täsmällistä ja yksiselitteistä.

Psykoanalyyttisen teorian esittämä transferenssin eli tunteensiirron käsite ilmentää ihmisen ajattelun yleistä metaforisuutta: potilas suhtautuu psykoterapeuttiin ikään kuin tämä olisi esimerkiksi isä.

Filosofiassa metaforateoriasta käyty keskustelu käynnistyi Max Blackin kirjasta Models and Metaphors. Huomiota on kiinnitetty tapaan, jolla metaforat ohjaavat ajatteluamme. Esimerkiksi "elämä on olemassaolon taistelua" johtaa erilaisiin elämäntulkintoihin kuin metafora "elämä on seikkailu". Suomalaisista filosofeista erityisesti Jaakko Hintikka on tutkinut metaforaa.

Kirjallisuustieteessä metaforaa pidetään tunnusomaisena erityisesti lyriikalle.

Lakoff ja käsitemaailmaan vaikuttavat metaforat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielitieteilijä George Lakoff on tutkinut metaforien merkitystä käsitemaailmallemme. Yhdessä Mark Johnsonin kanssa Lakoff julkaisi vuonna 1980 kirjan Metaphors We Live By. Lakoffin mukaan koko kielemme rakentuu monien metaforien varaan. Esimerkiksi suunnat liittyvät käsitemaailmassamme myös mielialaan sekä hyvään. Elämä koetaan käsitteellisesti matkana; siksi kieli tulvii ilmaisuja, joissa "olemme päässeet pitkälle" tai "tuntui, että halusin pysähtyä ja miettiä elämäni suuntaa". Koko ajattelu on siis organisoitunut joidenkin tärkeiden ja perustavien metaforien kautta.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Enckell, Henrik 2002: Metaphor and the psychodynamic functions of the mind. Kuopion yliopiston julkaisuja D, Lääketiede, 265. [Väitöskirja.] Kuopion yliopisto, Kuopio. ISBN 951-781-865-3 ISSN 1235-0303 PDF
  • Lakoff, George — Johnson, Mark 1980: Metaphors We Live By. University of Chicago Press, Chicago. ISBN 0-226-46800-3
  • Melin, Lars: Polletten som trillade ner: Metaforer – hur förstår vi dem?. Stockholm: Norstedts, 2012. ISBN 978-91-1-303827-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hills, David: Metaphor The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

  1. http://etaopit.pp.fi/Teletopelius/lyriikka/lyriikka3b.htm
  2. Perussanakirja: hakusana metafora