Freija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee skandinaavisen mytologian jumalatarta. Samannimistä satelliittia käsittelee artikkeli Freja (satelliitti).
John Bauer, Freja.

Freija (Freyja, Freya, Freia, Freja, Fröja[1], muinaisnorjanrouva”) on skandinaavissa mytologiassa vaanien sukuun kuuluva jumalatar, jolla on lisänimi Vanadis, koska on niistä tärkein. Hän on kauneuden, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar, ja samalla myös kaikkein kaunein jumalista. Useat paikannimet todistavat Freijan laajalle levinneestä palvonnasta, varsinkin Ruotsissa ja Norjassa.[2] Freija on hyvin paljon kreikkalaisen jumalattaren Afroditen kaltainen. Freijan uskottiin antavan tyydytystä rakkauselämään, kuten myös kasvattavan sadot viljaviksi.

Freijan isä on Njord ja veli Freyr.

Freija rakkauden jumalattarena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carl Frederick von Salza, Freija, 1893.

Freijaa pidettiin kaikkein halutuimpana jumalattarena. Kun hän tahtoi saada kuuluisan Brisingamenin kaulakorun neljältä kääpiöltä (Dvalin, Alfrik, Berling ja Grer), jokainen heistä pyysi saada viettää yhden yön naisen kanssa, mihin Freija viimein suostui.[3] Myöhemmin Odin määräsi Lokin varastamaan kaulakorun ja pyysi sitten samaa hintaa kuin kääpiöt korun palautuksesta. Freija rakasti koruja niin paljon, että hän antoi tyttärelleen nimeksi Hnoss, mikä tarkoittaa jalokiveä. Brisingamen-korun lisäksi hän omisti haukansulista tehdyn kaavun, joka antoi hänelle voiman muuttua haukaksi tai miksi tahansa linnuksi.

Ensimmäiset tarinat eivät erottele Freijaa ja Friggiä, mutta myöhemmin näiden kahden jumalattaren välille on tullut selvä ero. Jossain teksteissä he kuitenkin esiintyvät yhdessä. Eräät lähteet paljastavat Freijan olleen Odinin vaimo, luultavasti koska Frigg ja Freija olivat sama henkilö. Loki myös väittää, että Freijalla olisi ollut suhde veljensä kanssa.

Freija sodan jumalattarena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelun jumalattarena Freija ratsastaa Hildisvín-nimisellä villisialla. Eräs runo kertoo miten Freija muutti Ottarin villisiaksi suojellakseen tätä. Villisian merkitys skandinaavisessa mytologiassa liittyy hedelmällisyyteen ja suojeluun. Toiset lähteet kuvaavat Freijan ajavan sotavaunuissa, joita veti kaksi leijonankokoista kissaa. Taistelussa kuolleiden soturien sieluista puolet ovat Odinin ja puolet Freijan. Jumalattaren yhteydestä kuolemaan kerrotaan ohimennen Egilin saagassa, kun miehen tytär Thorgerda uhkaa tehdä itsemurhan veljensä kuoleman vuoksi sanoen ”En aio syödä ennen kuin illastan Freijan kanssa.”

Freija noitana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ynglinga-saagassa Snorri Sturluson kertoi Freijan olleen lahjakas harjoittaja eräänlaisessa taikuudessa. On spekuloitu, että jumalatar olisi ollut profeetta Gullveig.

Perjantai[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perjantai germaanisissa kielissä, kuten englannissa, hollannissa, saksassa ja ruotsissa – ja näistä lainautuneena myös suomessa, tulee Freijan tai Friggin nimestä.[4]

Taiteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 14. osa, Pienhakusanat ja hekemisto: A–J. Espoo: WSOY, 1981. ISBN 951-0-07253-2.
  2. Mytologian sanakirja. Toimittaja: Juha Honkala. Taskufacta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24578-X.
  3. Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut, s. 199. (The illustrated encyclopedia of myths & legends, 1989.) Suomentaneet Eija Kämäräinen ja Tarja Virtanen. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1991 (6. painos 2005). ISBN 951-0-17102-6.
  4. Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat. 6. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-651-8.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eddan jumalrunot. Suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Aale Tynni. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1982 (2. painos 1998). ISBN 951-0-11503-7.
  • Sumari, Anne (toim.): Óðinnin ratsu: Skandinaaviset jumaltarut. Edda (mukaelma). Toimittanut ja suomentanut Anni Sumari. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-935-3.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Freija.