Ortodoksijuutalaisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

  Osa uskontojen artikkelisarjaa
Juutalaisuus ja juutalaiset

Star of David.svg         Menora.svg

Kuka? · Etymologia · Kulttuuri

Juutalaisuus
Jumala (Jahve)
Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim)
Talmud  · Halakha · Košer
Filosofia · Kabbala
Daavidintähti · Menora
Synagoga · Rabbi

Juutalaisuuden suuntaukset
Ortodoksisuus · Konservatismi
Reformismi · Rekonstruktionismi
Liberalismi · Karaiitit · Hasidismi

Juhlapäivät
Sapatti · Hanukka · Jom kippur

Juutalaiset kansana
Aškenasit · Sefardit · Mizrahit

Juutalaiset maittain
Israel · Yhdysvallat · Venäjä
Ruotsi · Ranska
Suomen juutalaiset
Tunnettuja suomenjuutalaisia

Juutalaiset kielet
Heprea · Jiddiš · Ladino

Juutalaisten historia
Israelin kuningaskunta · Temppeli · Babylonin vankeus · Ensimmäinen juutalaissota · Toinen juutalaissota · Haskala · Holokausti · Alija · Israel (Historia) · Arabikonfliktit

Antisemitismi

Poliittiset liikkeet · Sionismi

n  k  m
Heredijuutalainen mies.

Ortodoksijuutalaisuus on juutalaisuuden suunta, joka tulkitsee ja toteuttaa Tooran lakeja tiukimmin. Nämä lait selityksineen on kanonisoitu Talmudissa (Suullinen laki) ja kodifioitu jälkeenpäin Shulhan arukhissa. Tämä rabbiinitradition kokoelma on hallinnut perinteistä juutalaisuutta jo yli 1000 vuoden ajan.

Ortodoksijuutalaisuuden tunnuspiirteitä ovat:

  • usko Tooran lakien jumalalliseen alkuperään; Jumala välitti lait Moosekselle, joka merkitsi ne muistiin ja ihminen ei voi muuttaa niitä
  • usko Jumalan rikomattomaan liittoon Israelin kansan kanssa, jota Tooran tulisi hallita
  • käsitys juutalaisuuden suullisen lain (Talmud, Aggada) kiinteästä, erottamattomasta suhteesta kirjattuun lakiin eli Tooraan
  • Halakhaan eli lakien koodiin pitäytyminen Shulchan arukhin mukaan
  • suhde ympäröivään maailmaan punnitaan kaikkina aikoina rabbiinitradition mukaisen lakien tulkitsemisen kautta
  • ješivojen keskeinen rooli Talmudin opetuksessa
  • usko Rambam'in (Moshe Maimonides) muotoilemiin 13 uskonkohtaan

Ortodoksisuuden alaryhmiä ovat ultraortodoksit, modernit ortodoksit ja hasidit.

Naisten ja miesten kanssakäymistä säädellään ortodoksijuutalaisuudessa muun muassa tiukoilla naisten ja miesten käyttäytymissäännöillä naisten kuukautisten aikana. Taustalla ovat uskomukset, joiden mukaan nainen on saastainen kuukautisten ja niiden loppumisen jälkeisten seitsemän päivän aikana, eli noin kahden viikon ajan kuukausittain. Tämän takia sekä avioelämää että naisen seksuaalisuutta säädellään tiukoilla puhtaussäännöillä, ja esimerkiksi aviomies ei saa lainkaan koskea vaimoaan kuukautisten aikana. Vaikka nainen sairastuisi, mies ei voi auttaa häntä tuona aikana fyysisesti. Naisen tulee myös noudattaa tarkkoja "puhdistumiseen" tähtääviä rituaaleja.[1][2]

Suomen juutalainen seurakunta on periaatteessa ortodoksijuutalainen, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että Helsingin synagogassa naisten paikka on parvekkeella eikä naisrabbeja hyväksytä. Sana ortodoksi viittaa tässä yhteydessä lähinnä elämäntavan oikeaoppisuuteen, ei erilliseen opilliseen viisauteen.

Lähteet [muokkaa]

Tämä uskontoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.