Salomo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuningas Daavidin poikaa. Muita Salomoja on lueteltu artikkelissa Salomo (nimi). Salomo on myös Händelin säveltämä oratorio.
Kuningas Salomo, profeetta (ikoni), 1700-luku, Kižin luostarin ikonostaasi
Salomo ja hoviväkeä (Sebastiano Ricci)

Salomo (hepreaksi ‏שְׁלֹמֹה‎, šlomo 'rauha', lat. Salomon tai Solomon) oli Israelin kuningas. Raamatun mukaan hän oli Daavidin ja Batseban poika, Daavidin kymmenes poika, ja hän tuli kuuluisaksi viisaudestaan. Esimerkkinä Salomon viisaudesta käytetään usein ns. Salomon tuomiota, jossa kuningas ratkaisi viisaasti kahden äidin välille tulleen kiistan syntyneen lapsen äitiydestä. Salomo rakensi Jerusalemiin useita komeita rakennuksia, mm. Salomon temppelin. Salomo myös uudisti Israelin hallintoa sekä armeijaa; jalkaväen sijaan armeijan pääaselajiksi tulivat hänen aikanaan sotavaunut. Raamattu kertoo Salomon aikojen olleen Israelissa hyvinvoinnin ja rikkauden aikaa.

Juutalaisen tradition mukaan Salomo kirjoitti kolme Raamatun kirjoista, ja nämä kirjat vastaavat ihmisen elämän kolmea vaihetta: Laulujen laulu kuvaa nuoruuden tarmoa ja halua, Sananlaskut kypsän iän viisautta, ja Saarnaajan kirja vanhuuden kyynisyyttä.

Salomo Israelin kuninkaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päästyään kuninkaaksi Salomo tapatti niitä ylimyksiä, jotka olivat kannattaneet valtataistelussa hänen veljeään Adoniaa. Salomo jatkoi maassa Daavidin aloittamia uudistuksia. Salomo teetti vain yhden sotaretken Orontes-virralle. Nousi kapinoita, mutta Salomo pysyi vallassa ja säilytti Israelin suurena. Kapinaan noussut Jerobeam lähti maanpakoon Egyptiin, ja Israel solmi diplomaattisen avioliiton Taniksessa hallitsevan faarao Siamun kanssa.

Salomon aikana Israel menetti osan Edomista ja Damaskoksen, josta tuli Aramin valtion pääkaupunki. Silti perustettiin sotavaunujoukot, ja linnoituksia vahvistettiin. Negevin autiomaahan rakennettiin kastelulaitteita, Esjon-Geberiin satama.

Foinikian kuninkaan Hiramin kanssa tehtiin sopimus, Foinikia sai rakentaa laivaston Punaiselle merelle kauppaa varten, mutta sen oli luovutettava osa osan sillä tehdyn kaupan tuotoista Salomolle. Kuparia louhittiin Israelin eteläosista Akabanlahden lähistöitä. Kauppa ulottui Etelä-Arabiaan asti, josta Saban kuningatar kävi vierailulla.kenen mukaan?

Kertomusten mukaan Salomo eli loistossa, tuhlasi rahaa ja voimavaroja ylettömästi, ja piti naisista ja elämän nautinnoista.[1] Salomolla oli suuri haaremi.

Salomoa on sanottu sananlaskujen kerääjäksi ja kirjoittajaksi.

Jerusalemin temppelin rakentamisen vuoksi veroja oli korotettava. Suvaitsemalla vieraitakin uskontoja Salomo ärsytti juutalaisia Jahven uskonnon kannattajia. Temppelin rakentaminen työverona herätti nurinaa kansassa sekä Salomoa että Jahven papistoa vastaan. Kiristynyt verotus lopulta hajottikin valtakunnan Salomon kuoleman jälkeen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmisen tarina. Suuri maailmanhistoria, 1. osa. Kirjayhtymä 1971, s. 500–.
  2. Ihmisen tarina. Suuri maailmanhistoria, 1. osa. Kirjayhtymä 1971, s. 500–502.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Särkiö, Pekka: Kuningasajalta: Kirjoituksia Salomosta ja rautakauden piirtokirjoituksista. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 90. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2006. ISBN 951-9217-45-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Daavid
Israelin kuningas Seuraaja:
Rehabeam