Abraham

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Raamatun Abrahamia. Abrahamista nimenä kerrotaan artikkelissa Abraham (nimi), jossa myös luetellaan muita Abraham-nimisiä henkilöitä.
Enkeli estää Abrahamia uhraamasta poikaansa Iisakia.

Abraham (myös Aabraham, hepreaksi ‏אברהם‎, Avraham ”monien isä/johtaja”, Tiberian hepreaksi ʾAḇrāhām; arab. ابراهيم‎, Ibrāhīm) on juutalaisuuden, islamin ja kristinuskon patriarkka. Hänestä kerrotaan Raamatussa, Ensimmäisen Mooseksen kirjan 11.-25. luvuissa.

Raamatun kertomus Abrahamista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abrahamista ei ole muuta tietoa kuin Raamatun kertomukset. Teologi Aapeli Saarisalo [1] kuitenkin mainitsee Ensimmäisen Mooseksen kirjan 14. luvussa kuvattujen tapahtumien [2] saaneen muinaistutkimuksesta ja nuolenpääkirjoituksista vahvistuksen. Luvussa kerrotaan muun muassa Kedorlaomerin, kanssaan olleiden kuninkaiden ja Abrahamin välisestä taistelusta.

Abraham oli alun perin nimeltään Abram. Abraham kuului Seemin kautta kymmenenteen sukupolveen Nooasta. Abraham oli Terahin poika ja lähtöisin Kaldean Urista muinaisesta Babyloniasta.[3].Vaikka Abraham mainitaankin 1. Mooseksen kirjan 11:26:ssa ensimmäisenä Terahin kolmesta pojasta, hän ei ollut esikoinen.[4]. Abraham luetellaan ensimmäisenä isänsä pojista ilmeisesti huomattavan uskollisuutensa ja sen merkittävän aseman vuoksi, joka hänellä on Raamatussa. Hänen vaimonsa oli nimeltään Sarai, myöhemmin Saara[5]. Saara oli myös Abrahamin sisarpuoli, koska heillä oli sama isä. Jumalalta saamansa neuvon mukaisesti Abraham muutti Kanaanin maahan ja asettui Mamren tammiston lähelle asumaan.[6] Abraham oli noin 75-vuotias, ja hän järjesti huonekuntansa matkalle Haranista kohti Kanaanin maata, jossa hän asui elämänsä jäljellä olevat vuodet vaeltavana muukalaisasukkaana teltoissa[7]. Abraham lähti Haranista isänsä Terahin kuoltua. Jumalan ja Abrahamin välinen liitto astui voimaan juuri tähän aikaan.

Abraham ja Saara olivat olleet Kanaanissa kymmenisen vuotta, mutta Saara oli yhä hedelmätön. Siksi hän ehdotti sijaisekseen egyptiläistä palvelijatartaan Hagaria, jotta hän saisi lapsen tämän välityksellä. Abraham suostui. Ja niin syntyi Ismael, kun Abraham oli 86-vuotias.[8] Kun Abraham oli 99-vuotias, Jumala käski, että kaikki miehet Abrahamin huonekunnasta oli ympärileikattava tunnusmerkiksi eli sinetiksi todistamaan, että hänen ja Abrahamin välillä vallitsi erikoinen liittosuhde.[9] Tässä vaiheessa Jumala antoi Abramille nimeksi Aabraham luvatessaan hänestä tulevan suuren kansan isä: "Ja Abram lankesi kasvoilleen, ja Jumala puhui hänelle sanoen: "Katso, tämä on minun liittoni sinun kanssasi: sinusta tulee kansojen paljouden isä. Niin älköön sinua enää kutsuttako Abramiksi, vaan nimesi olkoon Aabraham, sillä minä teen sinusta kansojen paljouden isän..."[10] Pian tämän jälkeen kolme enkeliä, jotka Abraham otti vastaan, lupasi, että Saara itse tulisi raskaaksi ja synnyttäisi pojan seuraavana vuonna.[11]

Abraham muutti Saaran kanssa Gerariin, jossa tuon filistealaiskaupungin kuningas otti Saaran haaremiinsa. Jumala puuttui asiaan, Saara vapautettiin, ja määräaikana, kauan aikaisemmin luvattu perillinen Iisak syntyi[12]. Kun Iisakin 19-vuotias velipuoli Ismael viisi vuotta myöhemmin ilvehti hänelle, Abrahamin oli pakko lähettää Ismael ja hänen äitinsä Hagar pois[13].

Noin 20 vuotta myöhemmin, Jumala käski Abrahamia uhraamaan Iisakin. Juutalaisen perimätiedon mukaan Iisak oli silloin 25-vuotias[14]. Totellen Jumalan ohjeita Abraham otti Iisakin mukaansa ja matkusti Negevissä sijainneesta Beersebasta pohjoiseen Morianvuorelle, joka sijaitsi aivan Salemin pohjoispuolella. Siellä hän rakensi alttarin ja valmistautui uhraamaan Iisakin, perillisensä, polttoteurasuhrina. Abraham tavallaan uhrasi Iisakin, sillä hän päätteli, että Jumala kykenisi herättämään hänet kuolleista[15]. Jumala puuttui asiaan vasta aivan viime hetkellä ja antoi pässin Iisakin sijaan uhrialttarille. Tämä ehdoton usko, johon liittyi täydellinen tottelevaisuus, sai Jumalan vahvistamaan liittonsa Abrahamin kanssa valalla[16].

Kun Saara kuoli Hebronissa 1881 eaa. 127-vuotiaana, Abrahamin täytyi ostaa hautapaikka, sillä hän oli tosiaan vain muukalaisasukas, joka ei omistanut maata Kanaanissa. Niinpä hän osti Heetin pojilta kedon ja luolan Makpelasta läheltä Mamrea[17]. Kolme vuotta myöhemmin, kun Iisak täytti 40 vuotta, Abraham lähetti vanhimman palvelijansa, todennäköisesti Elieserin, takaisin Mesopotamiaan etsimään Iisakille sopivaa vaimoa. Jumalan valinnaksi osoittautui Abrahamin veljenpojan tytär Rebekka[18]. Seuraavassa sukupolvessa vanhin poika oli Eesau, mutta nuorempi veli Jaakob hankki isältään Iisakilta esikoisoikeuden. Abraham otti toisen vaimon Keturahin Saaran kuoleman jälkeen. Keturah synnytti kuusi poikaa: Simranin, Joksanin, Medanin, Jisbakin, Shuahin ja Midian[19].

Lopulta Abraham kuoli hyvin iäkkäänä, 175-vuotiaana, ja hänen poikansa Iisak ja Ismael hautasivat hänet Makpelan luolaan[20]. Ennen kuolemaansa Abraham antoi lahjoja sivuvaimojensa pojille ja lähetti heidät pois, jotta Iisak perisi yksin kaiken hänen omistamansa[21].

Abrahamin asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä juutalaiset, kristityt että muslimit kunnioittavat Abrahamia uskovaisten esikuvana. Lisäksi juutalaiset ja osittain muslimitkin uskovat olevansa hänen suoranaisia jälkeläisiään. Raamatun mukaan juutalaiset polveutuvat Jaakobista, Abrahamin pojanpojasta.

Vanhalla ajalla ismaelilaiset olivat Arabian niemimaan pohjoisosassa asunut kansa, jota pidettiin Ismaelin, Abrahamin vanhimman pojan jälkeläisinä. Heidät mainitaan useita kertoja Raamatussakin. Nykyistenkin arabien uskotaan polveutuvan ainakin osittain heistä. Koraanin mukaan myös Muhammad oli Ismaelin jälkeläinen.

Kristityille Abraham edustaa Jeesukseen uskovien isää, jonka kuuliaisuus Jumalan tahdolle on esikuvallista[22].

Abraham, Iisak ja Jaakob ovat patriarkkoja eli kantaisiä. Vanhan testamentin tunnustavina juutalaisia, kristittyjä ja muslimeita pidetään Kirjan kansoina.

Abrahamin on väitetty eläneen vuosien 2200 eaa ja 1900 eaa välillä.[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]