Roš hašana

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Roš hašanan ruokia ja esineitä: kiddush-viinimalja, omena, granaattiomenia, hunajaa ja šofar-torvi.

Roš hašana (hepr. ‏ראש השנה‎, ’vuoden alku’) on juutalaisten uudenvuoden juhla. Sitä vietetään tišri-kuun ensimmäisenä ja toisena päivänä, jotka osuvat yleensä syyskuulle. Roš hašana aloittaa kymmenen katumuspäivän jakson, joka päättyy jom kippuriin.[1]

Roš hašanan aattona toivotellaan hyvää uutta vuotta ja syödään herkullinen ateria, johon kuuluu chala-leipä. Hunajaan kastetut omenanpalaset ja chala-leipä kuvaavat toivoa "makeasta" uudesta vuodesta. Ystäville lähetellään roš hašana -kortteja. Myös mennyttä vuotta muistellaan, minkä vuoksi roš hašanaa kutsutaan Toorassa Muistamisen päiväksi.[1] Heprean kielessä roš hašanaa kutsutaan lisäksi myös Vuoden aluksi, Tuomion päiväksi ja Kuulemisen päiväksi. Näistä viimeinen viittaa šofar-torveen, jota puhalletaan synagogan roš hašana -jumalanpalveluksessa.[1]

Roš hašanan aamuna rukoillaan eri tavoin. Iltapäivällä harjoitetaan joskus tašlih-perinnettä. Siinä menneen vuoden synnit ja virheet heitetään symbolisesti pois heittämällä leivänpaloja tai vastaavia veteen ja lausutaan rukous.[1] Naiset ja tytöt sytyttävät kynttilöitä jokaisena iltana.[2]

Šofaria puhalletaan synagogassa roš hašanan kumpanakin päivänä, paitsi jos niistä ensimmäinen on sapatti. Aamupalveluksessa šofariin puhalletaan ensin 30 kertaa Tooran lukemisen jälkeen ja 70 kertaa Musaf-palveluksen yhteydessä. Soitinta soitetaan senkin jälkeen koko kahden päivän ajan. Šofarin törähdys edustaa kuninkaan kruunajaisten trumpetin ääntä, ja se myös kutsuu katumaan. Šofar muistuttaa myös Iisakin sitomisesta, jossa pässi otti Iisakin paikan uhrina.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kozodoy, Ruth: Juutalaiset juhlapäivät, s. 8–13. Suomentanut Hasenson, Janina. Opetushallitus. ISBN 951-719-922-8.
  2. a b What Is Rosh Hashanah? Chabad Lubavitch of Finland. Viitattu 12.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]