Granaattiomena
Wikipedia
| Granaattiomena | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Punica granatum L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
Granaattiomena (Punica granatum) on kotoisin Persiasta, ja se on useissa kulttuureissa ollut hedelmällisyyden symboli lukemattomien siementensä vuoksi. Granaattiomena on noin omenan kokoinen, sen kuori on kova hieman nahkamainen. Sanotaan, että Venus olisi antanut granaattiomenoita suosikeilleen. Sitä syödään hedelmänä ja sen siemeniä käytetään maustamiseen.
Renessanssin aikaan asti granaattiomenoita käytettiin Euroopassa pääasiallisesti lääkinnällisiin tarkoituksiin. Sen sijaan Keski-Aasian keittiössä granaattiomenoita on käytetty jo ikimuistoisista ajoista alkaen. Nykyisin granaattiomenoita viljellään Euroopassa ainakin Ranskassa, Espanjassa ja Kreikassa.
[muokkaa] Mausteena
Kuivatut granaattiomenan siemenet ovat hieman tahmeita mustia tai punaisia hieman epämääräisen muotoisia. Murskattuja siemeniä sirotetaan usein mausteeksi hummustahnan päälle. Jos siemenet pitää murskata, se on tehtävä huhmareessa, sillä siemenet ovat niin tahmeita, että jäävät kiinni tehosekoittimen terään.
Juomien punaisena väriaineena käytettävä grenadiini tehdään granaattiomenasta.
