Granaattiomena

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Granaattiomena
Pomegranate02 edit.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Myrtales
Heimo: Rantakukkakasvit Lythraceae (Punicaceae)
Suku: Punica
Laji: granatum
Kaksiosainen nimi
Punica granatum
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Granaattiomena Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Granaattiomena Commonsissa

Granaattiomena (Punica granatum) on rantakukkakasvien heimoon kuuluva lehtipuu, jonka hedelmät ovat syötäviä. Se on kotoisin Keski-Aasiasta ja sitä on viljelty Kaukasuksen ja Välimeren seuduilla jo useiden vuosituhansien ajan. Kasvista käytetään myös nimeä karthagonomena. Sen hedelmä on useissa kulttuureissa ollut hedelmällisyyden symboli lukemattomien siementensä vuoksi.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Granaattiomena on pensas tai pieni puu, 2-3 m korkea. Sen oksat ovat poikkileikkaukseltaan nelikulmaisia. Lehdet ovat kiiltäviä ja soikeita 2-9 cm pitkiä ja 1-2 cm leveitä. Lehtiruoti on 2-10 mm pitkä.[1]

Granaattiomenan hedelmä on suunnilleen omenan kokoinen. Sen kuori on punertava, kova ja hieman nahkamainen.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Granaattiomenan tärkeimmät viljelyalueet ovat Egypti, Saudi-Arabia, Irak, Iran, Afganistan, Pakistan, Intia, Bangladesh, Myanmar ja eteläinen Kiina[2]. Euroopassa viljelyä on ainakin Ranskassa, Espanjassa ja Kreikassa. Yhdysvalloissa sitä viljellään Kaliforniassa ja Arizonassa.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Granaattiomenan hedelmää syödään sellaisenaan, siitä puristettua mehua käytetään juomana sekä ruoanlaitossa ja sen siemeniä käytetään maustamiseen. Puun lehdistä ja kaikista kuoriosista saadaan myös runsaasti tanniineja, joita on käytetty nahan parkitsemisessa. Granaattiomenapuun kukista ja hedelmän kuoresta valmistetaan väriaineita ja kaarnasta hyönteismyrkkyjä.

Punaisena elintarvikeväriaineena käytettävä grenadiini tehdään granaattiomenasta.[3]

Kuivatut granaattiomenan siemenet ovat hieman tahmeita ja väriltään mustia tai punaisia. Siemenet on murskattava huhmareessa, sillä ne ovat niin tahmeita, että jäävät kiinni tehosekoittimen terään. Murskattuja siemeniä sirotetaan joskus mausteeksi puuroon.[4]

Granaattiomenan siemeniä käytettiin antiikin Kreikassa raskauksien ehkäisyyn ja keskeytykseen.[5]

Mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisessa mytologiassa granaattiomena oli pyhitetty Afroditelle, joka istutti sen ensimmäisenä Kyproksen saarelle. Se symbolisoi naisen hedelmällisyyttä.[6]

Demeterille kirjoitetussa Homeerisessa hymnissä kerrotaan, miten Haades, Manalan hallitsija, olisi huijannut Persefonea ja saanut tämän syömään granaattiomenan siemeniä. Tämän johdosta Persefone oli pakotettu viettämään aina osan vuodesta Haadeksen kanssa Manalassa. Tämä oli myös saanut aikaan Persefonen steriiliyden.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Punica granatum Flora of China. Viitattu 9.3.2014.
  2. Pomegranate Morton, J. 1987. Pomegranate. p. 352–355. In: Fruits of warm climates. Julia F. Morton, Miami, FL.
  3. Granaattiomena Rantuu. Viitattu 9.3.2014.
  4. Kuivatut granaattiomenan siemenet Ekosego. Viitattu 9.3.2014.
  5. a b Lucia Nixon: "Cults of Demeter and Kore", Hawley, Richard & Levick, Barbara (eds.) Women in Antiquity : New Assessments, Routledge, 1995.
  6. Aphrodite Estate Theoi Project. Viitattu 9.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]