Bön

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bön-elämänpyörän osa

Nimitys Bön tai Bon viittaa usein Tiibetin alkuperäiseen uskontoon, jonka historiasta löytyy sekä šamanistisia että buddhalaisia elementtejä. Kværnen [1] mukaan Bön voi terminä kuitenkin viitata useaankin eri asiaan:

  • buddhalaisuutta edeltävään uskontoon, joka tukahdutettiin 900–1000-lukujen tienoilla
  • 1000–1100-luvuilla syntyneeseen yungdrung böniin, perinteeseen, joka on jatkunut katkeamattomana ja elää edelleen ollen edustettuna myös länsimaissa [2]
  • länsimaissa termiä käytetään myös toisinaan kuvaamaan tiibetiläisessä kansanperinteessä eläviä uskomuksia, vaikka tiibetiläiset eivät itse välttämättä käytä termiä tähän tarkoitukseen

Bönillä voidaan tarkoittaa myös Itä-Tiibetissä nykyään harjoitettavaa "uutta böniä", joka sisältää yungdrung bönin opetusten lisäksi terma-opetuksia.

Alun perin Bönin nimi oli Khos, mutta buddhalaisuuden saavuttua Khosin merkitys muuttui tarkoittamaan Dharmaa ja vanhan uskonnon nimeksi vakiintui Bön.lähde?

Kerrotaan, että kun tunnettu tantrikko Milarepa saapui käännyttämään Tiibetiä buddhalaisuuteen, paikallinen šamaani haastoi hänet kilpailuun siitä, kuka pääsee ensin erään hyvin korkean (ja kenties pyhän) vuoren laelle. Šamaani lähti lentämään vuoren huippua kohti ja oli jo lähellä huippua, kun munkki hyppäsi yhdellä loikalla vuorelle. Munkki ei kuitenkaan ajanut šamaania pois, vaan salli hänen jäädä pienemmälle vuorelle. Tämä kertomus selittää buddhalaisuuden suhteita Böniin ja molempien vaikutusta Tiibetiin.lähde?

Bön verrattuna muihin tiibetiläisiin perinteisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yungdrung bön -opetukset sisältävät samantyyppisiä harjoituksia kuin jotkin tiibetinbuddhalaiset perinteet, ja länsimaissa vaikuttava lama Tenzin Wangyal Rinpoche kutsuukin perinnettä bön-buddhalaisuudeksi[3] vaikka perinteen hengellinen johtaja Lungtok Tenpai Nyima onkin todennut, että toivoisi vain 'bön'-sanaa käytettävän.[4] Perinteen jumaluudet eroavat tiibetinbuddhalaisten käyttämistä jumaluuksista, uskonnon perustajana ei pidetä Siddharta Gautamaa ja esimerkiksi stupaa kierretään perinteessä päinvastaiseen suuntaan kuin muissa perinteissä.

Opetusten tasot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetukset jaotellaan yleisesti yhdeksään tasoon, joista alimmat neljä sisältävät harjoituksia, joilla pyritään harmonisoimaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta - näitä neljää ensimmäistä opetustasoa voitaisiin kaiketi pitää šamanistisina. Ylemmät opetustasot sisältävät sutra-, tantra- ja dzogchen-opetuksia.[1]Länsimaissa opetetaan lähinnä näiden ylempien tasojen harjoituksia.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa bön-uskontoa harjoitetaan muutamilla paikkakunnilla Tenzin Wangyal Rinpochen [1] perustaman Ligmincha-järjestön alaisuudessa. [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Per Kværne: The Bon Religion of Tibet: The Iconography of a Living Tradition (Shambhala; reprint edition 2001)
  2. Ligmincha Institute
  3. An Ancient Tradition Meets Modern Challenges | Ligmincha Institute
  4. Rolf Grönblom: Intian uskonnot (Oy Nord Print, Ab 2001)
  5. Etusivu | Ligmincha Finland ry
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.